On meillä stereot, televisio...

On meillä stereot, televisio, mikroaaltouuni ja videonauhuri

on pakastin, kahvinkeitin, mikroprosessori ja pölynimuri

Ei, en ole onneton

nyt kun tiedän mitä onni on

Se on sitä kun töistä tullessaan

voi vaikka tunnelmoida kahden kesken

Kerää kynttilät pois

emme tarvitse nyt romantiikkaa

Kun olen hankkinut meille tuvan täydeltä elektroniikkaa
[...]

Leevi and The Leavings: Onnelliset

Kun elin edellisen kerran villiä ja vapaata sinkkuelämää, kotini viihdekeskus koostui näistä laitteista: 

• TV, saatu työkaverilta ilmaiseksi, koska hänen kolme teinipoikaansa eivät kelpuuttaneet sitä enää omaan käyttöönsä.
• Digiboksi Finlux, ostettu työkaverilta kympillä
• Erityispitkä antennijohto, saatu tuparilahjaksi edellä mainituilta työkavereilta (sain myös radiopuhelimet, niistä on ollut paljon iloa)
• DVD-soitin Yamada, ostettu kaverilta kympillä
• Ministereot kasettisoittimella JVC, ostettu kalliilla 90-luvun loppupuolella Citymarketin kassalla hankituilla rahoilla (olin töissä, en varastanut niitä rahoja)

Jostain syystä nykyisen kotimme olohuoneessa näistä ei näy enää jälkeäkään. Mies alkoi tällä viikolla puhua Smart TV:n ostamisesta. Ajattelin, että "EVVK" ja Miehelle annoin vakiovastaukseni "Tee kuten parhaaksi näet kulta, olet perheen pää, ja enhän minä mitään ymmärrä." Ja niin meille tuli testivoittaja Sony, litteä ja fiksu kuin mikä!

Molemmat tytöt nukkuivat eräänä iltana vastoin tapojaan  monta tuntia putkeen inahtamatta. Surffattiin uudella älykkäällä telkkarillamme sujuvasti Netflixiin ja napsautettiin näkyviin Breaking Bad (season 3). Aloin vähitellen ymmärtää, että tämä on hyvä asia. Suorastaan erinomainen.

Kuva täältä