Näytetään tekstit, joissa on tunniste hyvää palvelua. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste hyvää palvelua. Näytä kaikki tekstit

20.1.2015

3. lupaus ja teko: ihanat naiset retkellä

Ex tempore ystävien treffaamista tapahtuu aika ajoin ja se ilahduttaa aina. Joskus kannattaa pelata varman päälle ja laittaa ajoissa kalenteriin iso punainen ympyrä ja varata viikonloppu ystäville. Mietittiin opiskelukavereiden kanssa Tallinnan risteilyä tai paluuta opiskelukaupunkiin Jyväskylään. Lopulta sovittiin viikonloppumatkan kohteeksi Tampere. Yhden kesän olen Tampereella asunut kesätöiden merkeissä ja tykkään kaupungista kympillä. Houkuttelevia kahviloita ja ravintoloita on keskustassa joka kulmalla ja Tampereella on jotenkin omanlainen fiilis. Kesäkaupunkina Tampere on tietysti parhaimmillaan, mutta ei se huono ole tammikuun jäisine katuineenkaan.


Käytiin herkuttelemassa Gopalin kasvislounaalla, tekemässä pieniä ostoksia Forget-me-notissa, hamstraamassa hamam-pyyhkeitä Linassa ja juomassa laihaa kahvia Tampereen Paahtimossa. Uusi Torni-hotelli tarjosi* miellyttävän yösijan, hyvää palvelua ja mahtavan aamiaisen. Vaikka hotelli ei kai varsinainen luksushotelli ole, oli se monella tavalla lite bättre, yksityiskohtia oli selvästi mietitty ja tehty muitakin kuin hajuttomia ja mauttomia ratkaisuja, jotka yleensä leimaavat ketjuhotelleja. Yläkerran Moro Sky Barista oli huikeat näkymät kaupungin ylle, suosittelen! 

Tähän voitte kuvitella tyylikkäitä asu- ja fiiliskuvia, itsehän otan erittäin harvoin kuvia, kun on oikeasti kivaa. Oltiin tosi nätteinä ja ihanina. Naurua, itkua, puhetta, yllättäviä kohtaamisia ja muutama tanssiaskelkin. Täydellinen irtautuminen arjesta sekä akkujen lataus naisenergialla ja merkityksellisten ihmisten läsnäololla. Kiitos! 

* Maksua vastaan, omasta pussista sponsoroitu oli tämä retki. 

8.11.2014

Kivahoitoa Kuopiossa

Marraskuu panee parastaan: mieli ja olo lähtevät kuin autopilotin ohjaamana liukumaan kohti syvää ja pimeää aukkoa. Nyt tarvitaan kaikki mahdolliset keinot uuteen nousuun! Tässä vinkkejä kuinka voit Kuopiossa ostaa hyvän mielen.

Kuva täältä
Ay caramba! Sävähdyttävän hyvää ruokaa, ilahduttavan rento meininki ja värikäs sisustus. Panza on parasta mitä Kuopiolle on tänä vuonna tapahtunut.

Kuva täältä
Ihanat kahvit, vastustamattomat herkkuleivonnaiset ja mukava pöhinä tapahtumien keskipisteessä torilla. Kahvila-ravintola Salacavala.


Talvella pitää syödä tukevasti, että rasvakerros ei pääse ohenemaan pakkaskauden edellä. Hanna Partasen lihapiirakkaa ja munkkipossua ei ravitsemusterapeutti-kaima ehkä suosittelisi, mutta on hyvää! Litteää ja sopivasti rasvaista. Saa torilta tai puutalokorttelista Kasarmikadulta. Uunituoreen kalakukon hakeminen illalla on myös elämys.

Kuva täältä
Kun tukka on hyvin, kaikki muukin on paljon paremmin. Asiantuntevaa työtä, raikkaita ideoita ja mukavaa jutustelua. Hiusstudio KK's.

Kuva täältä
Riitta Kekoni on kaupungin parhaita kosmetologeja. Työskentelee huolellisesti ja palvelee ystävällisesti ja huomaavaisesti. 

Kuva: Polka Jam täältä
Jos haluaa shoppailla itselleen tai vaikkapa lahjan jollekin muulle, Daiga Daiga Duu on takuuvarma puoti. Kotimaista designia ja käsityötä: Daiga Daiga Duun omaa tuotantoa, Polka Jam, Design by Mirka ja monet muut. Uutta ja kierrätettyä, isoille ja pienille. 

*Bloggari on saanut kaikista mainituista paikoista hyvää palvelua ja hyvää mieltä. Tästä postauksesta hän ei ole saanut eikä halunnut alennuksia tai korvausta.


27.10.2014

Jari ja Kari

Lapsille suunnatussa tv-viihdetarjonnassa on paljon sontaa ja yksittäisiä helmiä. Katson mielelläni mm. Late Lammasta, Ruohonjuuritasolla tai Oktonautteja. Toki oman lapsuuden klassikot vetoavat myös.

Nyt on tarjolla jotain aivan uutta ja kuumottavaa sunnuntaiaamun Pikku Kakkosessa: Jari ja Kari. Jos Studio Julmahuvin Touko-Pouko kutitteli nauruhermojasi, luulenpa että Jari ja Kari eivät jätä kylmäksi. Jos yleissivistyksessäsi on Touko-Poukon mentävä aukko, teippaa Tena asemiin ja klikkaa itsesi Ylen Elävään arkistoon.

Petteri Summanen ohjaa ja Jukka Rasila sekä Kari Hietalahti näyttelevät.

Kuva täältä
Tästä tuli heti tyttöjenkin suosikki, kun Miehen kanssa räkätimme vedet silmissä Jarille ja Karille. Hyvä Yle! Nyt on telkkaveroeuroja käytetty oikeaan tarkoitukseen!

13.8.2014

Zipit-päiväpeitto: este peli!

80 ja risat mummoni on kesällä käyttänyt useampaan otteeseen ilmaisua "este peli". Mun on pitänyt kysyä, mitä ihmettä se tarkoittaa, mutta se on jäänyt. Koska ilmaisua on käytetty yhteydessä "Ilmalämpöpumppu on helteellä este peli!", olen hyväksynyt vastuun siirron kuulijalle ja olettanut, että hitsin hyvästä jutusta on kyse.

Suih vetskari kiinni!

Haastattelin kesäkuussa vetoketjupäiväpeiton keksinyttä Lottaa. Samoihin aikoihin ostin tyttöjen kerrossänkyyn kyseiset päiväpeitot. Ennen ostopäätöstä tilasin tutkailtavaksi läjän mallitilkkuja kankaista. Jos muuten olen luonteeltani höveli, tiettyjen asioiden pitää olla sävy sävyyn eikä muu käy. Ilman manipulointia Touhukas valitsi turkoosin, joka oli myös minun suosikkini sekä täydellinen pari ja sävy värikkäälle tapetille. Pienemmällä ei ole vielä äänioikeutta näissä asioissa. Vetoketjun värin saa valita itse ja päiväpeitot ommellaan mittojen mukaan.


Kuvat otettu heti peittojen käyttöönoton aikaan. Juu en jaksanut silittää. 

Zipit-peitot ovat este pelejä! Olisi ok, jos sängyt pitäisi pedata vain kerran päivässä. Kerrossängyissä päivän mittaan leikitään, nukutaan päikkärit ja myllätään ties mitä, joten perinteistä päiväpeiton levittelyä saisi tehdä halutessaan lukuisia kertoja päivässä. Vetoketjut voi vetäistä hetkessä kiinni ja sängyt tulevat siistin näköiseksi ja pysyvät sellaisina. Yläsängystä suljen yleensä vain lähimmän vetskarin, en seinän puoleista ollenkaan.



Päiväpeitot on ommeltu laadukkaasta materiaalista ja niissä on viimeistelty tuntu. Päiväpeitto tulee patjan ympärille pussiksi, jossa on irrotettava kansi. Pussikonseptista tykkään parista syystä. Ensinnäkin patja päiväpeittopussissa on helppo nostaa alas, kun vaihtaa lakanoita, ja laittaa taas pakettiin ja nostaa paikalleen, kun lakanat on vaihdettu. Lisäksi yläsängyn aluslakanan liepeet eivät roiku rumasti alasängyn yläpuolella. Pelkän kannen tai koko päiväpeiton voi pestä pesukoneessa.

Tyynypäässä alapuolen pussi tulee hieman yli, että pussi pysyy paikallaan. 

Päiväpeittoja ommellaan myös runkopatjoihin sekä veneisiin ja asuntovaunuihin. Päiväpeittoja oli esillä Jyväskylän asuntomessuilla, kuvia löytyy Bedit-yrityksen facebook-sivuilla.

Unien ajaksi käännän peitot jalkopäästä roikkumaan sängyn yli. 

Päiväpeittojen hinnat alkavat 95 eurosta. Kun ajatellaan, että päiväpeitossa on monta metriä kangasta ja vetoketjua sekä siitä saa palkkansa ompelija Pohjois-Karjalassa ja Lotta - mitä jää kirjanpidon, verkkokaupan, markkinoinnin, verojen ja sen sellaisen jälkeen käteen; niin ei se mahdottoman korkea ole. Samalla tulee tuetuksi kotimaista työtä.

Että arkiaamun kriittisistä minuuteista vain noin kaksi menee kerrossängyn petaamiseen, on loistava juttu. Henkisesti on lohduttavaa, että edes yksi kohta huushollia on hetken aikaa järjestyksessä. Hintansa väärti ja kaunis peitto, sanon minä!

27.6.2014

Haastattelussa Beditin Lotta

Moni tässä elämänvaiheessa oleva nainen tuntuu pohtivan klassista "Mikä minusta tulee isona?" -kysymystä. Yrittäjyys on yksi vaihtoeho, johon liittyy paljon luovuutta, intoa ja tekemisen meininkiä, toisaalta myös riskiä, paineita ja yksin puurtamista. Kysyin Bedit-yrityksen perustajalta Lotta Liljalta hänen kokemuksistaan yrittäjyydestä.

Tämä on Tuumat&Tuokiot –blogin ensimmäinen perheen ulkopuolisen henkilön haastattelu. Minua vähän jännittää, jännittääkö sinua?

Kyllä vain. En ole kovin kokenut haastateltava ja blogeissa tämä on ensimmäinen kerta minullakin.

Me tunnetaan opiskeluajoilta. Pikaisen facebook-kuvakatsauksen perusteella näyttää, että kaunis, leveä hymysi ei ole hyytynyt. Näytät oikein hyvältä, kiitos kun suostuit haastatteluun!

Voi kiitos (ja hymiö!)


Tajusin pitkiä piuhoja pitkin, että sinä Lotta pyörität Beditiä, joka valmistaa nerokkaita päiväpeittoja. Mielestäni keksinnöt, jotka ratkaisevat arkisia ongelmia (sekasotkun vähentäminen) arkisia asioita yhdistelmällä (vetoketju, kangas) ovat parhaita. Miten keksit vetskaripäiväpeiton?

Taustalla on laiskan äidin innovaatio. Perheessämme on päivästä riippuen 3-5 lasta ja jatkuva petaamisesta naputtaminen alkoi väsyttää kaikkia. Olen harrastanut käsitöitä ja ajattelin kokeilla, onnistuisinko ompelemaan helposti pedattavat peitot vieraileville kaksostytöille. Ei niistä täydelliset tullut, mutta idea vaikutti hyvältä. Olin silloin äitiyslomalla ja annoin itselleni 6 kk aikaa haudutella liikeideaa.

Ymmärsin, että olet ollut yrittäjänä pari vuotta. Miten päädyit yrittäjäksi?

Olen ollut ikäselleni naiselle tyypillisesti määräaikaisissa tehtävissä pätkän siellä, toisen täällä. Sinänsä työtehtävät ovat aina olleet kiinnostavia ja omaa alaani (yritysten ympäristöjohtamista), mutta minussa oli vahva halu kokeilla yrittäjyyttä. Mietin pitkään liikeideaa omalta alaltani, mutta en oikein keksinyt sopivaa. Kun sain idean Zipit-peitoista, puntaroin jonkin aikaa voinko hypätä niin erilaiselle alalle, mutta totesin, että itsehän sen päätän. Toki se vaati myös mieheni myötämielisen suhtautumisen asiaan. Hän tajusi ehkä alussa paremmin, mikä kaikkea yrittäjyys vaatii kuin itse, vaikka vanhempanikin ovat olleet yrittäjiä.

Beditin vetskaripäiväpeittoja osattaisiin varmasti ommella Vinku-Intiassa. Miksi päiväpeitot ommellaan Suomessa? Eikö se ole kamalan kallista ja hankalaa?

Minulla kävi uskomattoman hyvä tuuri, kun löysin heti alussa pienen ompelimon, jonka perustajat ovat tottuneet teolliseen alihankintatyöhön. Heidän kanssaan yhteistyö on helppoa ja saan myös kallisarvoista käytännön näkökulmaa suunnitelmiin. Varmaankin peiton valmistus kaukomailla olisi halvempaa, mutta joustavuus ja laadunvarmistus kärsisivät olennaisesti. Ja se ei enää olisikaan niin halpaa.

Kuva: Bedit
Bedit tekee yhteistyötä Vallilan kanssa. Voitko paljastaa onko muita yhteistyökuvioita viritteillä?

Pidän silmät ja korvat auki, mutta mitään konkreettista ei ole kerrottavana tässä vaiheessa.

Kirjallisuudessa ja mediassa puhutaan tällä hetkellä paljon innostuneisuuden ja onnellisuuden merkityksestä työssä. Millaisella fiiliksellä Lotta starttaa uuden viikon Beditissä asteikolla 1 – 10 (1 = Äh, taidan pitää saikkupäivän! 10 = This girl is on fire!)

Heh, olemme lähdössä piiitkästä aikaa perhelomalle huomenna, joten täysi 10! Työtyytyväisyyteni on ollut korkealla koko yrittäjyyteni ajan eikä työ tunnu raskaalta. Toki joskus väsyttää ja on rasittavia rutiinihommia, mutta joka päivä on kiva tehdä töitä. Esim. työtuntien laskeminen on loppunut kauan sitten. Jos vielä saisin työkaverin, niin aina vain paranisi.

Onko sinulla mentori tai joku muu tsemppari? Millaista tukea saat?

Olen ottanut kaiken mahdollisen irti julkisista tahoista, jotka tarjoavat sparrausta ja neuvontaa. Pohjois-Karjalassa käynnistyi sopivasti yrittäjyyteni kanssa samaan aikaan VoimaNainen 2020 -hanke (Uusyrityskeskuksessa) ja sen kautta olen saanut sekä mentorin että arvokasta vertaistukea. Lisäksi osallistun KasvuOpen -ohjelmaan, joka jatkuu syksyllä kansallisella tasolla.

Kuva: Bedit
Mikä on parasta yrittäjänä toimimisessa?

Mielikuvituksettomasti: vapaus ja vastuu

Entäs se toinen puoli: mikä on pahinta, ärsyttävintä tai pelottavinta yrittäjän elämässä?

Kyllähän se taloudellinen epävarmuus on. Kun kuukausipalkkaa ei ole, vaan tulotaso riippuu täysin myynnistä.

Millaisen neuvon antaisit yrittäjyyttä harkitsevalle?

Valmistaudu hyvin ja uskalla. Suosittelen kokeilemaan! Jos tulee takkiin, niin sen voi ottaa oppimiskokemuksena (ja opintolainana.. ;) ) ja jos onnistuu, niin sehän on mahtavaa!

Olet ehkä joskus kuullut ruuhkavuosista. Miten Lotan työ- ja perheasiat pysyvät balanssissa?

Heh, todellakin! Kyllähän tämä yrittäjyys on mukana koko ajan ja työasiat saattavat pyöriä mielessä vaikka koko viikonlopun. Toisaalta, jos lapsella on neuvola tai itsellä kampaaja, ei tarvitse selitellä kenellekään, missä aikaansa kuluttaa. Se on huippua. Olen esim. tehnyt vaateostoksia tiistaiaamupäivisin - saa taatusti rauhassa kiertää kaupoissa.

Perhe ja lapset myös tasapainottavat. Olisin varmaan aivan työnarkomaani, jos ei olisi lapsia, jotka vaativat huomiota iltaisin.

Kuka teidän perheestä oli viimeksi jäähypenkillä ja miksi?

Meillä hakattiin jonkin aikaa päätä seinään viisivuotiaan käytösongelmien kanssa, kunnes keksittiin siirtyä rankaisemisesta palkitsemiseen. Jokaisesta hyvästä päivästä (=ei liikaa törttöilyjä) tulee piste, ja kun pisteitä on kymmenen, tehdään koko perhe yhdessä jotain kivaa. Viime viikolla esim. käytiin keilaamassa. Tämä on toiminut uskomattoman hyvin ja jäähypenkki on pysynyt tyhjänä.

Vetskaripäiväpeitto on nerokas keksintö. Jaa joku muu lapsiperheen arkea helpottava niksi!

Meillä tosiaankin on perheessä äiti, joka ei erityisemmin nauti kodin hengettären tehtävistä. Niinpä lapset ovat pienestä asti osallistuneet kotitöihin. Se kantaa hedelmää. Nyt jopa 3-vuotias pakkasi aivan itse matkalaukkunsa tulevaa lomaa ajatellen. Olen tietämättäni noudattanut Montessori-pedagogiikkaa ;)

Mikä on sun suosikkikesäherkku? Voit myös kertoa top-5:n, itse en osaa laittaa jätski-mansikat-herneet-kylmä valkoviini -listaa järjestykseen...

Grilliruoka! - halloum, kasvikset, broileri. Ja sitten mansikat ja jätski. Namps!

Kiitos haastattelusta ja oikein hyvää kesää! Toivottavasti ehdit myös lomailla ja nauttia kesästä!

Kiitos ja hyvää kesää sinulle Jenni ja kaikille lukijoille!



3.2.2014

Ale-vinkki ja Karmashopin kevättauko

Nyt on pakko jakaa alevinkki, kun taas yksi mun suosikkikauppa laittaa hetkeksi ovet kiinni. Miksi mulle aina käy näin? Karmashop pitää kevään ajan tuumaustaukoa, ja ennen sitä he tyhjentävät varastojaan. Kotimainen Karmashop on erikoistunut reilun kaupan muotiin ja ekologisiin materiaaleihin. Palvelu on hyvin nopeaa ja ystävällistä, suosittelen lämpimästi.

Tilasin itselleni jakun ja Miehelle mukavan tuntuisen ja näköisen paidan:


Lisäksi tilasin itselleni jumppa-asun, jonka vuoksi joudun tämän blogin historiassa ensimmäistä ja todennäköisesti viimeistä kertaa lainaamaan Putous-hahmoa ja toteamaan, että mie näytän noissa vermeissä niin hyvältä, että mie romahan!


Harmi teille, että ette pysty samistelemaan ja romahtamaan mun kanssa, koska ostin viimeiset kappaleet. Paljon muuta kaunista siellä vielä on. Kokopolitiikasta mainittakoon, että normaalisti käytän 40/42 koon vaatteita ja Karmashopin 14 tai L on olleet minulle hyviä kokoja. 

Kiitos Karmashop ja toivottavasti tavataan taas syksyllä! 

Tuotekuvat Karmashop

20.10.2013

Meikkikoulussa

Kävin Matkuksen Make Up Storessa Piian hellissä käsissä meikattavana. Otin muutamia kuvia, joiden laatua pyydän heti kättelyssä anteeksi. Kaupan valot on hurjan kovat ja kirkkaat. Digijärkkärin kanssa ei lopulta tarvinnut säätää, enkä tiedä olisivatko taidot riittäneetkään. Noheva bloggaaja huomasi nimittän perillä, että kameran akku on tyhjä. Kuvat on räpsitty Lumialla, ja käsittelynkin jälkeen sävyt on sieltä tänne päin. 

Tästä lähdettiin. Suihkunraikas naama, jonka iho kuvassa näyttää huomattavasti tasaisemmalle, kuin se oikeasti on.


Meikkiopastuksen aluksi Piia puhdisti kasvot, minkä jälkeen laitettiin kasvovettä, seerumia, silmänympärysvoidetta hassusta roll-on purtilosta sekä kosteusvoidetta. Huikea vauvan peppu -efekti tuli siitä seerumista! 

Meikkipohjaan Piia laittoi CC-voidetta, alla olevassa kuvassa sitä on toisella naamapuoliskolla. Kevyttä ja yllättävän tasoittavaa tavaraa! Sen jälkeen sinne tänne Cover All Mixiä, joka on kaupan myydyin tuote, eikä syyttä. 


Mineraalipuuteria, poskipunaa, kolmea erilaista luomiväriä, rajaus ja ripsari. Ja tietysti se mitä en kotona koskaan tee: kulmiin vähän väriä. 


Lopuksi tietty huulipunaa, ja tadaa: valmista!


Ja sama vielä parin tunnin päästä kotona, kauniissa vessavalaistuksessa. 


Lopputulos oli mielestäni erittäin onnistunut. Oli lähellä, että en lähtenyt baariin, tuli vallan meno-olo, kun olin niin nättinä. 

Piian opeista mieleen jäänyttä: 
  • Meikki pitää aina tehdä puhtaalle iholle. Myös aamulla kannattaa kevyesti puhdistaa kasvojen iho yöllisten hikoilujen ja pyörimisten jälkeen. 
  • Silmänympärysvoidetta kuuleman mukaan pitäisi käyttää, koska raskaat voiteet voi tukkia huokosia tai jopa kyynelkanavat. Olen nyt pari viikkoa muistanut tämän, veikkaan että kohta se taas unohtuu. Vanha, hölmö koira ostaa mm. tähän tarkoitukseen aika ajoin purkkeja ja viskelee niitä myöhemmin puoliksi käytettyinä roskiin. 
  • Kaulan ihon rupsahtaminen alkaa olla lähellä, gulps. Kosteuttamista myös sinne!  
  • Oikeat mineraalimeikit kimmeltävät hennosti. 
  • Ripsiväri pitäisi vaihtaa noin 3 kk välein, etteivät purtiloon ajan kanssa kertyvät epäpuhtaudet ärsytä silmiä. 
Meillä oli Piian kanssa sellainen diili, että sain opastuksen maksutta. Ostin huulipunan, ripsarin ja kasvoveden itse. Normaalisti meikkiopastus menee niin, että 60 eurolla saa 50 min opastuksen, minkä jälkeen saa valita 60 euron arvosta tuotteita. Aika kiva lahjaidea vaikkapa jouluksi - itselle tai läheiselle! 

Kiitos Piia, oli niin piristävä iltapäivä! Tässä vielä kaverikuva, hih. 




1.10.2013

Terkkuja Make Up Storen VIP-illasta!

Syyskuun alussa kävimme lukijoiden kanssa Make Up Storen VIP-illassa Matkuksen kauppakeskuksessa. Räväkän rento Piia kertoi meille Make Up Storen taustaa ja esitteli laajasti tuotteita, joita on tarjolla kirjaimellisesti päästä varpaisiin.


Make Up Storessa on laadukkaita tuotteita kaikille (lue: myös meille taviksille), ja myös hulluja juttuja fantasiameikkeihin tai rooliasuihin. Syksyn punk-lookkiin oli keksitty kynsiin liimattavia niittejä. En kylläkään ostanut, toteutan punkkariuttani perjantaisin, kun pukeudun kotona risoihin sukkahousuihin ja tukkakin sojottaa joka suuntaan, kun harvoin suoriudun suihkuun ennen iltaa.


Viilentävä puuteri tuntui ihanalta ja uudet suihkutuotteet tuoksuivat huumaavilta. Mä taidan aina seota vähäsen tuolla kaupassa - kaikki ne herkulliset värit ja glitterin kimmellys! 


Kymmenisen kaunista ja hauskaa naista tuli paikalle. Kuvassa ihana Miima, jonka raportti löytyy täältä


Kaikesta ihanuuksien huokailusta huolimatta osasin tehdä maltilliset ostokset: uusi luomiväri, vihertävä rajauskynä ja poskipunan tupukseen uusi sivellin. Hullun hienoja tekoripsiä onnistuin vastustamaan vain vaivoin. Tulisikohan eloa maanantaiaamun työpalaveriin, kun räpsyttelisi punaisilla räpsyripsillä? 


Kesällä ostin peite-trion, josta olen tykännyt hirmuisen paljon. Hinta tuntui kovalta, se on kuitenkin todella riittoisaa ja mainio setti silmäpussien ja epätasaisuuksien häivyttämiseen. Kelpo ostos! Lisäksi pidän erityisesti rajauskynistä.

Pääsen piakkoin meikkiopastukseen. Vaikka en ole siellä edes käynyt, voin jo valmiiksi suositella sitä. 60 euroa maksava opastus kestää 50 min, ja sen aikana käydään läpi koko meikki pohjasta ja viimeiseen silaukseen. Mukaan saa 60 euron edestä tuotteita, eli käytännössä 3-4 tuotteen hinnalla saa opastuksen kaupan päälle. Jos haluaa opetella tekemään kreisin punk-meikin pinkeillä ripsillä, se varmaan onnistuu, itse ajattelin keskittyä tavalliseen arkimeikkiin. Loistavaa palvelua saa toki ilmaiseksikin, ainakin Kuopion liikkeestä on pelkästään hyviä kokemuksia useamman visiitin perusteella.

Lämmin kiitos Piialle esittelyistä ja viihdyksestä sekä tietysti kaikille mukana olosta, oli jälleen kerran kiva ilta!

23.9.2013

Niilo Ilon uudet vaatteet

Kuopiolainen lastenvaatekauppa verkossa ja kivijalassa on uudistanut valikoimansa ja verkkokauppansa. S-ryhmä vikisee, että verkko vie asiakkaat. Toiset ei vikise vaan laittaa hihat heilumaan. Erittäin hyvä meininki!

Niilo Iloa olen hehkutellut aiemminkin, erityisesti siitä syystä, että siellä on mahtavan hyvää ja kivaa palvelua. Lisäksi pienen kaupungin asukkina vien mielelläni rahojani välillä paikalliseen putiikkiin zalandojen ja sen sellaisten sijaan. Jos et Kuopion läheisyydessä asu, voin suositella myös uutta verkkokauppaa. Erityisesti tykkään siitä, että heti listausnäkymässä näkyy saatavilla olevat koot. 

Jos olisi lastenvaatteisiin vihkiytynyt, voisi tiputella avainsanoja tyyliin Aarrekid, Gugguu, Mini Rodini, Mói, the BRAND tai Indikidual. Vähemmän vakavasti tähän puoleen suhtautuva tirskahtaa taas Molon kohdalla. 




Verkkokaupassa on -20% ale koodilla ILO 29.9. saakka. Shopitishop!

28.8.2013

Nimikoinnista: vinkit ja arvonta

Mitä olisikaan äidin blogi ilman avautumista vaatteiden ja kenkien nimikoinnista? Teeskentelyä, sanon minä!

Strategiani nimikointiin on seuraavanlainen (ja lähes identtinen Emilian kanssa):

  • Nimilappuihin nimi mustekynällä. Ei suttaa. Haalistuu ajan kanssa, mikä ei ole huono asia. 
  • Huopikkaisiin ja tiettyihin kenkiin ihoteippiä ja nimi siihen. 
  • Villaisiin ja tavallisiin sukkiin, lapasiin sekä pesulaputtomiin asioihin silitettävä nimilappu.

Nimilaput molemmille tytöille olen tilannut Mine4Surelta. Nimilappuihin saa fontin, värin ja pienen kuvan valitsemalla oman ilmeen. Laput pysyvät tosi hyvin pesusta pesuun ja kovassa pidossa, myös villasukissa ja -lapasissa. Mine4Surelta nimilaput tulivat alle viikossa kotiin, ja hinta on kohtuullinen (60 tarraa 12,50 eur sis. postarit). Sillä lappumäärällä saa jo nimikoida aikamoisen pinon sukkia ja lapasia!



Olin yhteydessä Mine4Suren Emmaan, ja sain Discovery Packin setin, missä oli jo tuttuja nimilappuja, kenkätarroja ja paljon erilaisia tarroja esim. eväsrasioihin, kyniin tai leluihin.


Olin hieman skeptinen kenkätarrojen suhteen. Parin viikon sudittelun jälkeen ne ovat edelleen siististi paikoillaan Touhukkaan lenkkareissa. Tosi kätevät! 

Hirmuisen ystävällinen Emma antoi yhden Discovery Packin arvottavaksi blogissani. Paketti sisältää siis silitettäviä nimilappuja, kenkätarroja ja eri kokoisia tarroja, yhteensä 50 nimilappua tai tarraa. (Näitä tarroja ei käsittääkseni ole tarkoitettu vaatteiden nimikointiin, vaan asioihin, jotka eivät ole menossa pesukoneeseen.)

Arvonnan säännöt: 
  • Jätä kommentti, yksi arpa per nimikointiahdistuksesta kärsivä lukija.
  • Anonyymit, jättäkää sähköpostiosoite, mistä voin voittajaa tavoitella.
  • Arvonta-aikaa on 7.9. saakka. 
Onnea arvontaan ja tsemppiä never ending nimikointihommaan! 

Kaikki kuvat Mine4Sure.


25.8.2013

Kyläpaikan elonkerjuujuhlat

Kurvailtiin aurinkoisena lauantaina Maaningalle kahvila Kyläpaikan elonkerjuujuhliin. Kyläpaikka on parin paikallisen naisen kesäprojekti, josta on tullut houkutteleva pistäytymispaikka ohikulkijoille ja mukava kokoontumispaikka kyläläisille.


Itse leivottujen herkkujen lisäksi kahvilassa on pieni puoti, missä on tarjolla naposteltavaa ja paikallisten käsityöläisten tuotteita. 


Sisällä on leppoisa retrohenkinen sisustus, tänään saimme istuskella ulkona auringossa.


Kyläpaikka on Pulkonkosken äärellä, pienen kosken vieressä. Heinäseipäisiin viritellyt lyhdyt kierrätyspulloista olivat erinomainen keksintö iltaa varten - äkkinäinen vieras saattaisi pimeässä päätyä kylmään koskeen.


Elonkerjuutunnelmaa loivat houkuttelevat asetelmat. Valitettavasti kuvat eivät ole meidän sienikorista, johin yritettiin menomatkalla löytää täytettä. 


Illan tullen syttyi lyhtyihin kynttilät, grilliin tehtiin tulet ja karaoke alkoi. Eräs pääsi eroon neitsyydestään (karaoken laulaminen julkisella paikalla, toim.huom.). Aika moni varmaan siinä kohtaa toivoi, että pohjiksi olisi nautittu muutakin kuin stevialla makeutettua pillimehua ja munkkikahvit. 


Hirmuisen kiva iltapäivä ja ehdottomasti pysähtymisen arvoinen paikka! Erityiskiitos Sannalle huolettomien vieraiden seteleiden korjaamisesta talteen. Aukioloajat ja tarkemmat ohjeet löytyvät Kyläpaikan facebook-sivuilta

Jos etsit kadonnutta aikaa, jotain josta jouduit luopumaan.
Liian usein huomaat ei se totta ollutkaan.
Ja joku - tuskin tietää mitä etsii vailla määrän päätä harhailee.
Monen vuoden jälkeen ystävälleen kirjoittaa.
Ne sanat - jotka sanomatta jäivät, sanat joita ei kai ollutkaan
sanat, jotka pettävät kun niitä tarvitaan...

16.8.2013

Kuopion eläinpuisto - röh miu bää ihahaa

Kuopion eläinpuisto Vehmasmäessä on meidän vakkarikohde kesäisin. Vuohien, lampaiden, erilaisten kanojen, marsujen, kanien ja ylämaan naudan lisäksi eläinpuistossa on mm. strutsi, riikinkukko ja hassu minipossu (joka säikäytti minut perusteellisesti hyppäämällä yllättävän ketterästi aitaa vasten vaatimaan minulta herkkuja).

Villieläimet eläintarhoissa saavat minut vähän surulliseksi. Ei apina tai leijona kuulu kaltereiden taakse. Kotieläimet taas vaikuttavat kohtuullisen tyytyväisiltä aitauksissaan, ja eläinpuiston retki on hyvän mielen reissu luonnosta etääntyneille kaupunkilaisille.


Eläinpuistosto on väljä, sopivan kokoinen alue. Siellä on loistavat fasiliteetit grillaukseen, jos jaksaa tuoda omat eväät pidemmälle reissulle. Laiskemmat vierailijat saavat kahvilasta pillimehut, kahvit ja jätskit. Joitakin eläimiä saa silittää, kissanpoikasia on ollut nyt parilla viime käynnillä paijattavana ja huhujen mukaan pikkupupujakin on jossain vaiheessa näkynyt.

Touhukasta piti pariin kertaan aika napakasti kehoittaa laskemaan pikkukille takaisin petiinsä, kissojen nostelu oli hänen mielestään mahdottoman kivaa ja tarpeellista. Onneksi kissat osaavat näyttää kynsiään, kun mitta tulee täyteen. Henkilökunta ei mitenkään ehdi jokaista rapsuttajaa vahtia, vastuu poikasten käsittelystä jää aikuisille.

Jos en olisi allerginen kissoille, olisin sujauttanut tämän käsilaukkuuni, Nimim. Vastuullinen aikuinen.


Meillä ei ole lemmikkieläimiä. Touhukas on vähän arka eläinten parissa. Yritän aina mahdollisuuksien mukaan pysähtyä rapsuttelemaan naapurin leppoisaa labbista, vähän siedätystä edes. Nauravainen oli tällä reissulla sen verran uppoutunut tuliaisporkkanoiden nakertamiseen, ettei yrittänyt ottaa kontaktia eläinten kanssa ja alkoi vältellä niitä, kun ymmärsi, että porkkana saattaa olla molempien osapuolien yhteinen intressi.

Kissojen silittely oli Touhukkaan mielestä ylivoimaisesti parasta, ja lähdön hetki kisujen luota oli itkuinen. Nauravainen piti poistaa kissojen häkistä aiemmin. Vaikka kissanruoka ei näemmä ollut hänen mielestään maukasta, en jäänyt odottamaan seuraavia maistelukertoja.


Laatuvastaava varmisti, että eläimille tarjotut porkkanat ja ruisleivät olivat priimaa. 


Laatuvastaava koki asemansa uhatuksi ja suojeli porkkanaansa viimeiseen saakka laittamalla sen lopulta suuhunsa. Fiksu tyttö!  


Ponin ja aasin syöttäminen oli hirmuisen jännittävää! 


Alpakat pitävät hassunkurista ääntä, tiesittekös sen? Ruisleipää olivat oppineet syömään, mukautuvaisia otuksia. 


Voi sitä maiskutusta ja mussutusta, kun pienet porsaat ruokaili! 


Suosikkejani olivat pienet possut, jotka juoksentelivat ympäriinsä ja välillä palasivat turvaan emon hoiviin. 


Kiitti mutsi! Me lähdetään käymään vähän tuolla. 


Mukava lomapäivä oli se, ensi vuonna taas uudestaan! 

25.6.2013

Ihanat kesävarpaat


Olen laiska lakkaamaan kynsiä. Varpaankynnet lakkaan keskimäärin kerran kesässä. Pari viikkoa ne näyttää hyvältä, minkä jälkeen saakin loppukesän noloilla varpaitaan, joissa on lakan säälittävät jämät jäljellä.

Viime kesänä tajusin laitattaa varpaankynsiin geelaukset ja tykkäsin niistä kovasti. Tänä kesänä ehdin olla noloilumoodissa viikkoja. Vihdoin sain varatuksi ajan Kauneuspiste Kekoniin ja voilà: näillä mennään koko loppukesä tyylikkäänä. Geelaus kestää hyvän näköisenä pari kuukautta.



En tarkkaan tiedä, mitä geelausaine on, jotain tavallista kynsilakkaa stydimpää ainetta, joka kovetetaan UV-valolla. Geelausta ei saa kotikonstein kynsilakalla pois. Sen voi poistattaa tai antaa poistua omia aikojaan, syksyllä sukkien alla geelauksen rippeet ei tahtia haittaa varsinkaan ranskalaiseen tyyliin käsitellyissä varpaissa.

Sandaalikelit jatkukoon!

15.6.2013

Meikkipään parempi päivä

Lukijaillan viimeisenä etappina oli Make Up Store, jonne meidät oli kutsuttu kuulemaan muutama pikavinkki, kuinka voi häivyttää kasvoilta "juu en nukkunut oikein viimekään yönä ja tässä on vähän kaikenlaista" -lookin. Tämä sopi oikein hyvin, ostoslistallani oli muutenkin huuli- ja poskipuna kuluvan vuosikymmenen sävyissä.



Piia ja Moona ottivat meidän vastaan asiantuntevalla ja lämpimällä otteella. Näillä daameilla oli aidosti pilke silmäkulmassa - enkä puhu pelkästään glitteristä. Minä pääsin meikkipääksi, kun Moona (aka Miss Magic) teki taikojaan.


Tässäpä teillekin vinkit:

  • Kulmat ojennukseen ja vähän väriä (itsehän olin edellisenä päivänä tehnyt korkeintaan kerran kuussa tapahtuvan kulmien nyppimisen, joten tämä vaihe hoitui nopeasti).
  • Luomiin vaaleata sisäkulmaan ja kenties tummempaa ulommaksi. 
  • Rajaus ja ripsari. 


Kuva Miima

Seuraavaan vaiheeseen täytyy hetkeksi pysähtyä. Nyt kun olen reilun kuukauden verran panostanut ulkonäkööni eli meikannut työaamuina, olen ahkerasti käytellyt valokynää, kun sellainen käyttökuntoisena sattui meikkipussista löytymään. Jos haluaa korostaa tummia silmäpusseja, kannattaa tehdä kuten minä tein, eli sutia valokynää suoraan silmän alle. Jos sen sijaan haluaa mieluummin häivyttää tummat silmänaluset, on syytä käyttää siihen tarkoitukseen sopivaa tuotetta. Minä en nähnyt itseäni peilistä prosessin aikana, tässä häivytyskohdassa panin merkille, että yleisö näytti siltä kuin kasvoillani olisi heiluteltu taikasauvaa. Ehkä silmäpussiongelmani on laajempi kuin haluan myöntää... Siis:

  • Häivytä ja tasoita punaisuudet sekä tummat alueet haluamallasi tavalla. 
  • Sipaus puuteria ja poskipunaa. 
  • Huulikiilto. 
  • Tadaa, valmis!



Minulle meikkausvinkit olivat tervetulleita. Kun joka tapauksessa meikkaan säännöllisesti, niin muutamalla pikkujutulla saan lopputuloksesta paremman. Ostoslistan tuotteisiin sain konsultointiapua ja lisäksi sain muutaman tuotteen lahjaksi, kiitos vain. 

Piia ja Moona toistivat niin monta kertaa kehoituksen tulla käymään ja kokeilemaan tuotteita, että kävin siellä pari päivää myöhemmin uudestaan. Halusin taikasauva-efektin käyttööni ja lisäksi kehitin itselleni pakkomielteen makean värisestä rajauskynästä. Eräällä lukijaillan ihanista naisista oli tosi kauniisti rajatut silmät, minkä lisäksi ihastelin hänen testaamiaan sävyjä uudeksi väriehdokkaaksi. Minunkin oli lopulta pakko saada uusi rajauskynä! Katsottiin myyjän kanssa pari vaihtoehtoa, mentiin tutun meikkituolin ääreen ja sähäkkä turkoosi valikoitui kokeilemalla. 




Vaikka kaikissa kosmetiikkaa myyvissä paikoissa tarjotaan palvelua, on mulle jäänyt vähän epäselväksi, miten eri tuotteita voi oikeasti kokeilla. Sitä tulee huiskittua huulipunaa kämmenselkään ja luikittua pikaisesti kassalle. Yleensä testiraidat pyyhkiytyy lopuksi omaan käsilaukkuun tai farkkuihin. Erityisesti tuon minun mittakaavassani villin rajauskynän kanssa oli loistavaa saada kokeiltua väriä oikeasti luomelle. Ei tarvinnut arvailla, miltä se näyttää lopullisessa käyttökohteessa. 

Olen muutaman viikon ajan käyttänyt Make Up Storen tuotteita. Osa vaatii ehdottomasti opettelua, niissä on väripigmenttejä koko rahan edestä. Parabeeni-kyttäreille tiedoksi, että tämän otoksen perusteella joissakin tuotteissa sitä on, toisissa ei. Ensivaikutelma tuotteista on tosi positiviinen, esimerkiksi mainitsemani rajauskynä pysyy koko päivän kauniin värisenä ja suttaantumattomana. 

Kaiken tämän jälkeen mulla on uusi ongelma: liian pieni meikkipussi.