11.12.2012

Mitä silloin kelasin

Leopardikuningatar muisteli nuoruutensa musiikkia ja yllytti muutkin mukaan. Minun eka LP:ni oli Aatsipoppaa, jonka nimenomaisesti halusin siksi, että siinä oli Jonna Tervomaan Minttu sekä Ville. Myöhemmin sain Jonnan kasetin, voi että se oli paras! Itketti kauheesti se biisi, missä Jonna isänsä kanssa laulaa avioerosta.

Kuva täältä.
Carola Häggkvist oli myös mun suosikkini. Hän oli niin kaunis, iloinen ja taitava! Carolalta oli ainakin yksi kasetti ja yksi LP. Dingoa fanitin totta kai. Olin niin pieni, että keikalle en olisi voinut mennä yksin ja toisaalta vanhempani olivat varmaan telkkarista nähneet, millaista hysteriaa siellä olisi luvassa, eivätkä lähteneet saatille. Se oli suuri virhe ja vääryys, mitä en ole unohtanut.

Meille tuli hyvin varhain kotiin kaapeli-tv ja taivaskanavat. Se ei ollut niihin aikoihin vielä kovinkaan yleistä. Kun telkkarin musatarjonta oli Hittimittari ja Levyraati ja that's it, niin Sky ja Music Television räjäyttivät tajunnan! Musiikkimakuni oli siis hyvin monipuolinen ja kansainvälinen ja tiesin kaikki viimeisimmät hitit. Fanitin mm. jokaisen pikkutytön esikuvia, upeasti musiikillisilla avuillaan uraa luoneita Samantha Foxia ja Sabrinaa. Tunnistatko kuvasta myös nämä: A-ha, Milli Vanilli, Modern Talking, Heart ja Bangles?

Kaikki kuvat täältä
MTV:llä pyöri pitkään tanssiohjelma jostain New Yorkin klubilta. Vähän aikaa sitten bongasin vastaavan Springbreak-hengessä, missä jengi sheikkaa pyllyä bikineissä, Jenkeissä konsepti ei kai koskaan mene muodista. No, tämän tanssiohjelman tahtiin piti aikoinaan jorata olkkarissa ja vaihdella vaatteita. Mulla oli kuviteltuna täysin looginen tapahtumasarja, minkä päätteeksi juuri minut olisi kutsuttu kys. ohjelmaan tanssimaan. En pysty sitä tähän hätään rekonstruoimaan, ja olisinkohan ollut koulussa tai hammaslääkärissä, kun ne tulivat minua kotoa hakemaan. Halusin myös MTV:lle VJ:ksi (video jockeyksi eli videoita spiikkaamaan), mutta ei sekään ovi auennut. Voivoi.

Suomalaisen musiikin saralta täytyy luonnollisesti mainita suomiräpin edelläkävijät Raptori ja Bat&Ryyd (terveiset Ripulle!) sekä muuten vaan sympaattiset Ressu Redford, Neon 2 ja Suurlähettiläät. Sukkahousuheviin tutuistuin Helloweenin kautta. Siitä piti tykätä, kun yhden kaverin isovelikin tykkäs. Se juttu ei toiminut - ei isoveljen eikä sukkahousuhevin kanssa.

Kokoelmakasetit olivat pitkään kova juttu. Radiosta, levyiltä tai iskän tekemän viritelmän kautta taivaskanavilta äänitettiin kaseteille omia sekoituksia. Miten näille nykyajan kersoille selitetään, mikä on kasetti? "Siinä on kaksi puolta ja sitä voi kelata. Niin, ei tuplaklikata, kelata. Joskus nauhat menee sotkuun tai ryttyyn ja sitten se on rikki." Mulla on vanhempieni vintillä myös lukuisia videonauhoja musavideoista, olisi mahtavaa katsella niitä joskus, jos elämä peltikaton alla helteissä ja pakkasissa ei ole nauhoja tuhonnut.

Minä en koskaan pitänyt Hanoi Rocksista, Princestä tai Michael Jacksonista. Salaa diggailin Juicea ja Rauli Badding Somerjokea, niitä kuunneltiin autossa, mutta sitä ei voinut julkisesti paljastaa.

Suurin yksittäinen fanituskohteeni yli kaiken on Madonna. Häntä jaksoin palvoa pidempään kuin ketään muuta. Jossain vaiheessa into hänenkin musiikkinsa viileni. Kävin kuitenkin katsomassa Madonnaa livenä kymmenisen vuotta sitten, ja hän on upea! 

Kuva täältä
Jääköön menneisyyden muistelot tähän, vaikka juuri olisin päässyt listamaan vähemmän noloja nimiä. Musiikilla on iso osa elämässäni, muistan tarkkaan mihin elämäntilanteisiin ja ihmisiin tietty musiikki liittyy. Vuosiluvut katoavat päästä, mutta vanhojen tuttujen biisien kuuntelu herättää muistoja ja tunteita.

Uusimpina ihastuksina mainittakoon hengästyttävän upea Chisu ja meidän aikojemme Runeberg Paleface. Jos jotain odotan töihin palaamiselta, niin se on työmatkoja ja työpäiviä, jolloin voin rauhassa kuunnella musiikkia. Nykyään en tunnu löytävän mistään aikaa musiikin kuuntelemiseen (Ipanapaa ei lasketa).

Loppuun biisi, joka aina saa peppuun liikettä ja sisäisen auringon loistamaan. Ja täytyy sanoa, että Madonnan look on kestänyt aikaa huomattavasti paremmin kuin monen muun, vrt. kollaasi yläpuolella. 


Musiikin iloa päivääsi!

4 kommenttia:

  1. Mahtava muistelusessio! Ja tästä bongasin kyllä muutamia orkestereita, joita itsekin olen kovasti kuunnellut, mutta jotka jäivät pois siitä omasta historiikista. Ja samanlaisia suhisevia c-kasetteja nimellä "Sekalaista" oli minullakin vaikka kuinka. Edelleen muistan joistakin kappaleista missä kohtaa juontaja alkoi puhua kappaleen päälle. :)

    Voi siis apua nuo Sabrinan ja etenkin Samanthan tissilookit! :)

    VastaaPoista
  2. Kiitos teille kahdelle inspiraatiosta, omatkin muistelot on pistetty nyt kehiin. :)

    Minullekin musiikki oli varsinkin nuorempana todella tärkeää, ja muistan muuten kaikki vuosiluvutkin...

    MTV:n Springbreak oli muuten ihan mielettömän hyvä. :D

    VastaaPoista
  3. Jee, täytyypä heti käydä kurkkaamassa Lauran lista! :)

    Täytyisi kaivaa vanhoja kasetteja joskus esiin, luulen että en oikeasti muistanut läheskään kaikkia "parhaita".

    VastaaPoista
  4. Voi Jonna! Tosi kiva nostalgia-postaus, millä te muistatte näin paljon?!?

    VastaaPoista

Mitäpä tuumit? Kerro kernaasti.