Iltarastikokemuksen perusteella voin myös sanoa, että suunnistajat ovat erittäin ystävällistä ja auttavaa väkeä. Ummikot otetaan avosylin vastaan ja autetaan matkaan. Miksi en suunnista enemmän? Se on niin hauskaa hommaa hyvässä porukassa.
Selvitin jo aikaa sitten Kuopion suunnistajien torstairastiasiat. Ensin oli liian kuuma, sitten mökin kattoremppaa, sitten työmatka, flunssa ja mitä näitä tekosyitä nyt on. Vaan tänään kävin rasteilla ja olipa kivaa! Minulla oli mahtava opettaja. Käsitykseni siitä, että suunnistus on hieno ja vaikea laji vahvistui entisestään. En olisi suoriutunut radasta yksin, ainakaan päivänvalon puitteissa. En ollut täysin surkea, enimmäkseen tiesin mihin suuntaan piti mennä ja karttakin oli suurin piirtein oikein päin kädessä. Käytännössä aika moni rasti olisi jäänyt löytymättä ilman opea.
Viisaalta Ä. Hupulaiselta olen omaksunut tämän syksyn harrastusten kantavan teeman. Pitää olla hauskaa. Juoksuhommat on kivoja, haluan myös jotain muuta. Jotain missä ei mitata tai suoriteta, jotain missä on hauskaa. Varmasti saan jossain vaiheessa itkuraivarit, kun en löydä rastia enkä tiedä missä olen. Muuten aion nautiskella ja ihmetellä metsässä. Juoskoon kuka tahtoo. Minä en, koska juoksen itseni pois kartalta noin 10 sekunnissa.
Torstairastit loppuvat pian tältä syksyltä ja täytyy kehitellä muuta hauskaa. Mikä on sun hyvän mielen harrastus?
Kuulostaa superhauskalta! Minun hyvän mielen harrastus on tanssi :).
VastaaPoistaTanssi on kyllä ihanaa! Pitääkin katsella keksisinkö jonkun vakkaritunnin. Eräs toinen viisas nainen on ehdottanut, että harrastukseen pitäisi olla vakiaika ja ehkä kaveri, että tulee lähdettyä. ;)
PoistaJa sitten kun koukuttuu johonkin niin elimistö huutaa ilman sitä :D.
PoistaBtw laitoin pitkästä aikaa meiliä :)! Check it out Jack!
Ja alapas tulla instaan. Näen jo silmissäni hyvät ja osuvat kuvasi. Oikea hyvän mielen paikka :)!
Kiitos! Ja voi - insta on varmasti ihanan inspiroiva paikka, mutta mistä aika? Huono omatunto, kun käyn lueskelemassa kaikkeja blogeja, enkä kommentoi ikinä mitään, kun en vaan jaksa. Tai jos vaan lopettas facettamisen, sen on ihan höbölöböä.
PoistaItse hurahdin kuntosuunnistukseen viime kesänä osittain samasta syystä kuin sinäkin: juokseminen on kivaa, mutta välillä pyrähtely niillä samoilla pyöräteillä alkoi vain tuntua aika tylsältä. Mukaan sain vielä hyvän ystävän, joten metsässä on tänä kesänä vietetty aika monta iltaa - välillä ollaan kartalla, välillä jossain ihan muualla, mutta kivaa on! Onnea siis uudelle loistavalle harrastukselle! :) Muuten komppaan bleueta edellä: kun lenkkarit alkaa metsässä kastua liiaksi, siirryn tanssin pyörteisiin.
VastaaPoistaMietin, että joku kaveri olisi hyvä olla - ainakin kun aloittelee harrastusta. Mun pinna on välillä aika lyhyt, ja jos ihan päätyy kartalta ulos, olisi kiva olla joku, jonka kanssa voi rauhoittua ja keksiä, että missä sitä ollaankaan.
PoistaJuu, minunkaan kaverini ei omien sanojensa mukaan ymmärtänyt aluksi suunnistuskartasta juuri mitään ja lähti mukaani vain siksi, ettei minun tarvitsisi eksyä yksin. ;) Toki huomaan kartanlukutaidon kehittyneen valtavasti niin kaverilla kuin itsellänikin jo yhden kesän aikana, joten harjoitus tekee mestarin - tässäkin asiassa!
PoistaMulla on mennyt kesällä ohi sinun Jukola hehkutuksesi. Itse olin myös juoksemassa venloissa jo 12 kerran. Tuli yhtä-äkkiä mieleen, että taisinpas nähdäkin sinut vilaukselta Rytökylässä. En vain osannut yhdistää, vaikka mietinkin että samaa näköä on :) Suunnistus on hieno laji, jokaisella kerralla kun rastit löytää tulee onnistuminen tunne!
VastaaPoistaNo voi, olisit tullut moikkaamaan! :) Mun torstairastin opettaja just sanoi, että jollain random iltalenkillä tulee onnistumisen tunne, jos bongaa vahingossa koululaisten rastin metsästä. :D Mutta joo, kyllä siitä tulee hyvä fiilis, kun olet osannut navigoida kohteeseen ja vielä löytää aina sinne perimmäiseen rotkon pohjaan piilotetun rastin.
PoistaJos tämmöisen aloittelijan kanssa suunnistus kiinnostaa, niin laita ihmeessä viestiä. Otan ilolla kaiken opastuksen ja henkisen tuen vastaan!
Jee, kuulostaa niin hauskalta ja rohkealta! Ite kun kanssa eksyn aikas helposti... Mun juttu on AFRO FLOW, alkoi viime ma ja edelleen on reidet ja pohkeet jumissa. Mutta missään ei tule niin helposti ja hauskasti niin hiki! Ihan parasta. Edellä on jo kehuttu tanssia, mutta afrotanssi on kyllä maailman parasta stressin poistoon. Suosittelen. Ja hauskaa suunnistussyksyä!
VastaaPoistaUuu! Joskus taannoin kävin loistavalla afro-tunnilla, siinä on iloa, energiaa ja hikeä.
PoistaTanssiahan ne tarotit mulle aina tarjoaa, pitänee ottaa vihdoin neuvosta vaari!