26.9.2014

Mitä jätät tekemättä?

Höyrysin eräässä lounaskeskustelussa, kuinka aion panostaa enemmän asioihin, jotka on kivoja ja rentouttavia. Tarkoitin erityisesti oman ajan varaamista harrastuksiin. Siivouksen, elämän ja monien muiden alojen armoitettu asiantuntija esitti kysymyksen: "Mitä aiot jättää tekemättä?"

Siinäpä osuva kysymys! Minulla on taipumusta vaipua Liinan ja myös itseni kammoamaan touhuamis-moodiin ja puuhata kaikenlaista, erityisesti tylsää kotityö-sellaista niin paljon, että uuvahdan ja tulen kiukkuiseksi. Ehkä avain oman ajan ja rentoutumisen dilemmaan on todellakin se, että jättää jotain tekemättä, eikä se millä muulla käytettävissä ajan täyttää.

Kuva täältä
Olen viime aikoina jättänyt uhkarohkeasti jättänyt sängyt petaamatta aamuisin, vaikka siihen vain pari minuuttia meneekin. Iltaisin voisi kerätä lelut ja rojut, että olisi aamulla seesteisempää jotenkin. No enpä jaksa, koska sama sotku on edessä heti huomenna. Viikonlopppuna on tulossa kaverisynttärit. En todellakaan aio tehdä suursiivousta etukäteen, ehkä korkeintaan sullon tavaroita hieman sivummalle. Tämä on vasta alkusoittoa, aion kehittää syksyn mittaan kykyäni antaa asioiden olla, jättää jotain tekemättä.

Mitä sinä osaat jättää tekemättä?

18 kommenttia:

  1. En mitään. .koko ajan sata rautaa tulessa yhtäaikaisesti. .tiskikonetta ja kuivausrumpua olen haaveillut. .ja saan varmaan haaveilla tulevaisuudessakin. .

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitä, ei tiskikonetta!!! Hurja oot! :D

      Poista
    2. no ei ole eikä tule :D oon ajatellu asian niin, että jos miun mummo kanto ne vedet kaivosta ja lämmitti kattilassa saadakseen tiskivettä niin en kyllä ala valittamaan jos saan suoraan kuumaa vettä hanasta ;)

      Poista
    3. Respectit sun ja mun mummoille! Niille samoille, jotka pesivät pyykkinsä talvisin avannossa. Mä olen ihan tyytyväinen, että tämän päivän pyykkivuoren sai käsitellä pesukoneessa eikä laiturilla. :D

      Poista
  2. Meinasin kirjoittaa, että aion päästää irti haaveestani, jossa koko sakki syömme arkisin illallisen - mutta sitten tajusin, että minähän olen päästänyt siitä jo irti. En enää edes yritä; minulle riittää se, että ruokin lapsen. Tai että joku ruokkii.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lapset on hyvä ruokkia. Minustakin olisi ihanaa keskustella herkullisen kotiruoan äärellä päivän tapahtumista. Oikeasti haluaisin vain syödä voileipää ja lukea lehteä ihan rauhassa. Pääasia, että lapset ruokitaan, se on meilläkin kantava periaate.

      Poista
  3. Olen jo pitkään onnistunut jättämään sen sänkyjen petauksen välistä, enkä jaksa välittää lastenhuoneiden sotkuista, kunhan ne ei leviä koko kämppään, ja kunhan siivoavat välillä että voi imuroida

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on paljon leikkejä olkkarissa ja jo-ka pai-kas-sa. Välillä menee hermot, välillä vaan raivaa tieltään isoimmat esteet. Hyvä, että jostain voi höllätä!

      Poista
  4. Tekemättä jättämiset / tekemissyklin muutokset:
    1 Sängyn petaus
    2 Jatkuva avomiehen toimesta lojumaan jätettyjen kalsareiden&sukkien&paitojen&housujen&vöiden&nenäliinojen&ruuvien kerääminen (kerran viikossa tai kahdessa viikossa riittää, koska sotku palautuu het kuitenkin)
    3 Ruoan tekeminen (muut hoitavat ja jos ei, niin syön leipää ja jogurttia)
    4 Kuivien pyykkien kerääminen narulta jatkuvana prosessina. Sitten kun kaikki kolme telinettä ovat täynnä ja uusi koneellinen pyörii, tartutaan toimeen.
    5 Postien hakeminen. Riittää joka toinen tai kolmas päivä. Ei siellä ole kuitenkaan kuin laskuja ja parin kuukauden välein Konepörssi (joka muuten tulisi heittää heti kattilaan palamaan, koska se johtaa investointikeskusteluihin mm. puimureihin liittyen)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Awww, Konepörssi!

      Mulla on muuten sama pyykkihommien kanssa, paitsi että kuivat vaatteet saattaa myös jäädä kirjoituspyödälle läjään x päiväksi / viikoksi.

      Poista
  5. Just kirjoitin ajatuksiani siitä, mistä kaikesta olen luopunut vähän vahingossa. Kotitöistä en kuitenkaan :) Sen sijaan olen luopunut ajatuksesta, että voidakseni paremmin minun pitäisi luopua kotitöistä. Päinvastoin, mun hyvinvoinnille on tärkeää, että täällä säilyy jokin järjestys. Tosin rima on aika matalalla jo valmiiksi :D

    Tosi kivan ja raikkaan näköinen blogisi uusi ilme! Olen aiemmin tihrustanut sitä vain kännykän näytöltä, nyt näin ekaa kertaa ihan koneen ruudulta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kännykällä eroa ei taida juuri näkyä. Täytyy sanoa, että olen hieman pettynyt pohjan huonosti erottuvaan linkin fonttiin, se näkyy kännykässä paremmin. Ehkä jaksan muuttaa sen joskus.

      Kotitöiden tasapainoa olen hakenut ja hakenut. Kokonaan niistä ei voi luopua, koska pitää pestä pyykkiä ja astioita jne., mutta olen luopunut ajatuksesta että kotona voisi olla niin siistiä, kuin ehkä haluaisin. Tai ainakaan käytettävissä olevan ajan ja henkisen kapasiteetin rajoissa olisi mahdollista.

      Hieno kirjoitus oli Saaralla, käykääpä lukemassa!

      Poista
  6. Allekirjoitan tuon kotitöiden teossa väsähtämisen ja itselläni oikein marttyyrimaisen suhtautumiseni asiaan. Osaan silti jättää kotihommia myös tekemättäkin, ainoa vain että hommat kasaantuu ja kasaantuu ja joskus on kuitenkin käärittävä hihat ja alettava hommiin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joskus onkin kiva kääriä hihat ja laittaa paikat kuntoon. Välillä se taas tuntuu pakkopullalta, joka vaan ahdistaa.

      Jos vaan ottaisi iisisti eikä ajattelekaan, että koko ajan pitäisi olla koti ja elämän asiat tiptop, niin sitten niitä voi laitella hyvällä mielellä silloin kuin siltä tuntuu?

      Poista
  7. Kun laittaa asunnon tässä markkinatilanteessa myyntiin, siivoaminen tuntuu vain jatkuvan ja jatkuvan... Toisaalta panostukset tulee keskitettyä juuri siihen kaksituntiseen ennen esittelyä, ja muuten koko asian voi laittaa pois mielestä. :) Sänkyjä ei tule kyllä muutenkaan pedattua kuin korkeintaan viikonloppuisin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Apua, tuo on karmea tilanne - varsinkin jos näyttöjä on usein. Tsemppiä myyntiin ja siivoukseen! :)

      Poista
  8. Olipa jotenkin todella mainio postaus. Mun ongelma on sillä toisella laidalla: mun on helpompi jättää tekemättä kuin saada aikaiseksi. Kas on meitä niin moneen junaan! Niinpä mä teen töitä tämän kanssa ja seurailen mielenkiinnolla sun edistymistäsi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla on ehkä jonkinlainen keskittymis- ja olemishäiriö, on omasta ja epäilemättä lähipiirinkin mielestä rasittavaa, kun en osaa istua puolta tuntia paikallani, ainakaan kotioloissa. Onneksi lasten uniajat asettaa vähän rajoja puuhastelulle. ;)

      Poista

Mitäpä tuumit? Kerro kernaasti.