Haastattelussa Aati O:n Kaisa

Jatkan ilolla blogin vierashaastatteluita. Jos on jo toinen laatuaan, niin eikös sitä voi jo sarjaksi kutsua? Sarjan teemana on siis inspiroivat, energiset ja upeat naiset, ensimmäinen löytyy täältä.

Ihana Kaisa, kivaa kun suostuit haastatteluun! Toiset meistä pitävät suurena saavutuksena sitä, että äityislomalla on jaksanut virahtaneissa leggareissa vähän blogata ja käydä kerran viikossa jumpassa. Sinussa on pienen kylän sijaan virtaa kuin keskisuuressa Etelä-Suomen taajamassa: äitiyslomien aikana olet mm. rempannut yhden kodin, rakennuttanut toisen, osallistunut Diiliin ja Kuorosotaan. Onkohan sulla AD/HD?

Kiitos Jenni. Energiaa kyllä riittää. Se lienee yhtä lailla onni kuin vitsaus. Aina täytyy olla projekti, johon purkaa pahimmat lataukset. Jos mitään ei ole, turhaudun ja tulen levottomaksi. Mutta että AD/HD... Keskittymiskykyni on hyvä, joten en tunnusta.

No ei vaiskaan, mutta taidat oikeasti tykätä siitä, että elämässä tapahtuu muutakin kuin Piltti-purkin lämmitystä? Ja olihan niitä äitiyslomiakin takana jo neljä (!!!), heh.

Näin on. Meille syntyi kolme vuoden aikana kolme lasta. Olin ensimmäisen kolmikon kanssa kotona neljä vuotta. Välillä tein töitä osa-aikaisena. Työpäivät kahvi- ja ruokataukoineen tuntuivat lomalta verrattuna kahden vaippahousun ja yhden uhmaikäisen hoitamiseen.

Kaisa-kippari kesällä

Perustit kesällä Aati O. nettikaupan. Mistä ajatus siihen lähti?

Saimme neljännen lapsen reilu vuosi sitten. Tällöin mietin, että äitiä tarvittaisiin kotona hiukan pidempään kuin 9 kuukauden äityisvapaan ajan. Esikoisemme Arttu meni kolmannelle luokalle, Kerttu aloitti koulun ja Aati esikoulun. Oma äitini oli kotona, kun itse aloitin koulun 80-luvulla. Muistan kuinka mukavaa oli palata koulusta kotiin äidin tekemälle välipalalle. Halusin tarjota saman omille lapsille. Samalla tiesin, että ollakseni kotona tarvitsen muutakin ajateltavaa kuin pelkät kodinhoitoon liittyvät asiat.

Esikoisen myötä yhdeksän vuotta sitten aukeni uusi maailma. Lastenvaatteet ovat olleet heikkouteni siitä saakka. Olen testaillut eri merkkejä ja kauppoja viimeisen yhdeksän vuoden ajan. Oma lastenvaateliike on ollut salainen haave.

Kerro vähän verkkokaupan perustamisesta, mitä kaikkea olet tehnyt? Käynyt messuilla, suunnitellut verkkokaupan ja mitä muuta?

Huh. Työn määrä on pökerryttävä. Yksi edellytys toiminnalle on yritystoiminnan ymmärtäminen. Minkä tahansa yrityksen pyörittämiseen liittyy valtavasti byrokratian kiemuroita ja lain sanelemaan pakkoa, joka on osattava. Sen lisäksi täytyy perehtyä alaan ja sen toimintakulttuuriin, kilpailijoiden toimintaan ja markkinointikanaviin. On hankittava rahoitus ja järjestettävä kaikki operatiivinen toiminta varastoinnista tilausten toimittamiseen. Lista on pitkä. Toisaalta intohimolla asioita tekevälle kaikkien yksityiskotien hiominen ei suinkaan tunnu taakalta – päinvastoin.

Yhteenvetona voisi todeta, että vaateala ostajan ja kuluttajan näkökulmasta on vain pienen pieni murto-osa koko vaateteollisuutta. Toisaalta alan tuntemus riittää vain alkumetreille oman yrityksen pyörittämisessä.

Maailmalla on zalandot, ebayt ja amazonit. Miten Aati O. kilpailee kansainvälisiä jättejä vastaan?

Isoilla yrityksillä on valikoimaa, mutta usein varastot sijaitsevat kaukana asiakkaiden kysymyksiin vastaavista asiakaspalvelijoista, ja tuotevalikoima on niin suuri, ettei yksi ihminen pysty sitä hallitsemaan. Pienen yrityksen vahtuutena on ketteryys ja tuotteiden tuntemus. Mittatietoja tuotteista saa nopeasti, ostamastaan tuotteesta saa halutessaan valokuvan yhdistettynä esim. tuotteen kanssa sopiviin asusteisiin. Toimitukset viedään postiin samana päivänä. Apua saa oikean koon valinnassa, tai vaikkapa tuotteen luonnollisen värisävyn hahmottamisessa. Sovituskuvia tuotteista on kysytty – ja otettu – paljon. Ne antavat asiakkaille lisätietoa vaatebrändien promootiokuvien rinnalla.

Mulla on nykyään hyvin vähän sananvaltaa lasteni pukeutumisessa. Mun ehdotukset tyrmätään lähes poikkeuksetta, koska ne eivät staileja tai sisällä pyöriviä hameita. Miten saat lahjottua omat lapsesi cooleihin sovituskuviin?

Sovituskuvien ottaminen on hauskaa yhdessäoloa. Lapset saavat valita mieleisimmät tuotteet kuvattaviksi. Itse valitsen kuviin asusteita täydentämään kokonaisuutta. Otamme kuvia ja katsomme niitä yhdessä. Yhden julkaistun kuvan lisäksi samasta asusta saattaa löytyä parikymmentä muutakin kuvaa, osa hyvinkin hassuja. Lisäksi lapset kisailevat parhaista ilmeistä ja asennoista. Tässä oma suosikkini, jossa isoveli säikyttelee pikkuveljeä kaapumiespaidalla.

Kuva Aati O.

Olet intohimoinen sisustaja - mitä uutta sillä rintamalla?

Viimeisin projekti on ollut rantasaunamme muuttaminen yrityksen varastoksi. Saunalla on ympärivuotinen lämmitys, joten se soveltuu varastotilaksi mainiosti. Täytyy tunnustaa, että tämän sisustusprojektin loputulos ei ole niin kaunis kuin aikaisempien, mutta muutoksen merkitys omalle elämälle sitäkin suurempi.

Miten rentoudut ja lataat akkuja kaiken touhotuksen lomassa?

Rakastan hyvää ruokaa ja vapaamuotoista oleilua tärkeiden ihmisten kanssa. Vietämme paljon aikaa veljeni ja hänen perheensä, sekä siskoni kanssa. Keksimme juhlan aiheita milloin mistäkin. Viimeksi järjestimme kesän lopettajaiset, joissa pelattiin isolla porukalla kirkonrottaa ja käytiin kummituskävelyllä. Illan kruunasi tietenkin hyvä ruoka ja ateriaan valitut viinit.

Olet upea laulaja. Mikä on tällä hetkellä karaoke-suosikki?

Laulaminen on jäänyt viime aikoina vähemmälle. Sillä rintamalla ei mitään uutta. Vanhoja hyviä biisejä karaokessa ovat mm. Lauri Tähkän ja Suvi Teräsniskan hittibiisit.

Arjen ruokarumba taas ahdistaa, kerro hyvä vinkki helppoon, hyvään ja nopeaan ateriaan.

Kiireisimpänä päivänä heitän kattilaan pakastejuureksia, makkaranpaloja, lihaliemikuution ja vettä. Ei mikään hohdokas ruoka, mutta todella nopea ja kohtuullisen tervellinen. Suosin myös uunissa tehtäviä pataruokia, jotka ovat riittoisia ja maukkaita.

Lisää juttuja löytyy Aati O:n blogista ja facebookista. Kiitos haastattelusta ja hurjasti kaikkea hyvää sinulle, perheelle sekä Aati O.lle! Muiskis!

Kiitos! Ja kiitos sinulle, Jenni, mainiosta blogistasi. Monta hyvää vinkkiä täältä on saatukin. Mummosi sanoin, hitsin hyvä juttu, eli este peli! ;)
----------

PS. Loppuun kerron anekdootin Kaisasta ja Diilistä. Kun esikoisen raskautumisuutinen oli kypsä julkistukselle, soitin pitkän linjan ystävälleni Kaisalle monta kertaa. Hän ei vastannut puheluihini eikä viesteihini. Aloin jo kuvitella, että 3 alle 5-vuotiasta lasta ja rakennusprojekti oli saanut hänet lataamoon tai hankkimaan yhdensuuntaisen lipun Timbuktuun. Soitin lopulta Kaisan miehelle, joka kertoi, että kaikki on hyvin, mutta Kaisa "on nyt estynyt" tai jotain muuta epämääräistä. Siinä vaiheessa heräsi epäilys, että olisiko kyse jostain telkkariproggiksesta, ja tällä kertaa osuin arvailuissani oikeaan. Kärkikahinoihin Kaisa ei Diilissä lopulta päässyt. Tyylilleen uskollisena Kaisa veti aivan kympillä ilman politikointia tai kilpakumppaneiden selkään puukottamista. Olin ja olen edelleen huikean ylpeä upeasta ystävästäni!