Tekemisen meininkiä!

Tiedän, että itseni lisäksi lukijakunnassa on yksi jos toinenkin, joka etsii työuralleen suuntaa. Käykää kirjastosta tai kaupasta Lauri Järvilehdon Upeaa työtä! (2013). Valitettavasti tässäkään kirjassa ei suoraan kerrottu mikä mun juttu tarkalleen ottaen on, sen sijaan Lauri innosti etsimään omaa suuntaa ja antoi joukon hyviä niksejä etsintään.

Kuva täältä

Kirjan punainen lanka on tunnistaa ne asiat elämässä, mistä nauttii, ja pyrkiä tekemään enemmän niitä kivoja juttuja elämässä. Ei sinänsä uusi tai ihmeellinen ajatus, mutta itselleni tämä kolahti, koska ruuhkavuodet on tosiasia, ja tekemisiä on pakko priorisoida. (Tässä on sanonta mitä inhoan eniten: xxx on tosiasia, hyi!)

Lauri puhuu kutsumusammatista, mikä alkuun tuntui överiksi vedetyltä konseptilta. Lauri on kuitenkin taitava puhuja ja suostuttelija, ja niinpä minä luin ja nyökyttelin innostuneena kirjan loppuun asti. Kirjoittajalla on sikäli jalat maassa, että kutsumusammatissa toimiessa pitäisi saada myös rahaa. Tai ehkä kutsumustaan toteuttaakin vapaa-ajallaan, ja päivätyöstä hakee toimeentulon. Tärkeintä on kuitenkin tehdä usein ja paljon asioita, mistä nauttii (silloin kun ei ole hetkittäin tylsää tai vaikeaa).

Kenties yksi syy, miksi kirja miellytti minua suuresti oli, että olen toteuttanut joitakin Laurin suosittelemia keinoja elämässäni. Esimerkiksi uusien kokemusten haaliminen tekemisen kautta: bloggaus, sekalaiset ompeluproggikset, yhdistystoiminta, uudet liikuntaharrastukset ja niin edelleen. Kaikesta jää jotain takkiin. Jos ei muuta, niin ainakin se, että tätä / näin / näiden kanssa en ainakaan halua tehdä töitä tai viettää vapaa-aikaani.

Listaan oman muistini tueksi muutaman ajatuksen, mihin haluan palata. Ehkä näistä voi olla jotain iloa sinullekin, koko kirjan lukeminen laittaa kuitenkin irralliset asiat kehykseen.

• Laurin blogit Upeaa työtä ja Ajattelun ammattilainen  
• Luonteenvahvuuksien kartoittaminen. Laajempi kysely VIA Survey of Character Strengths (ja monta muuta): www.authentichappines.org
• Flow-konsepti. Luulen, että omat motivaatio-ongelmani kumpuavat flown puutteesta. Työtehtävien pitäisi olla sellaisia, että niihin riittävästi osaamista ja toisaalta ne ovat sopivasti vaikeita. Kun flow-tila on päällä, ajantaju katoaa, työt tulevat tehtyä kuin itsestään ja tulee hyvä fiilis. Tässäkin täytyy kuunnella itseään tarkemmin: missä ja milloin tuntuu flow? 
• Power Hour -konsepti: "Anna itsellesi kerran viikossa lupa epäonnistua. Käytä tunti siihen, että teet niitä asioita, jotka pelottavat sinua kaikkein eniten. Älä huoli, jos homma ei toimi - Power Hourin aikana epäonnistuminen kuuluu asiaan." 
• Laurilla oli hirmuisen hyviä vinkkejä työnhakuun. Mieleeni jäi haastattelu: hakeudu mielenkiintoisen alan tai yrityksen avainhenkilön pakeille juttusille, haastattele häntä, kerää tietoa ja pyydä lisää kontakteja. Jätä lopuksi oma cv, älä mainosta itseäsi enempää. 

Lukekaa hei kirja, se on hyvä! Todella positiviinen ja energisoiva, sopii hyvin kevääseen!

Hoitovapaan rippeet olen kirjan hengessä käyttänyt mm. ompeluprojektiin (joka ei ole kutsumusammattini, sen sijaan huippua flow-tekemistä ja mielenkiintoista kokeilua, kun voi testata onnistuuko markkinoinnissa yms.), lukemiseen ja valokuvanäyttelyssä käymiseen. Kaiken tämän lisäksi olen hankkinut verokortin, silmälasit, vaatteita, pesettänyt auton,  haravoinut, käynyt lenkillä ja ties mitä muuta tylsähköä ja pakollista. Imuroinnissa tulikin sitten 3 viikon tauko. Ihan sama - meitsi oli niin flöyssa!

Vappua vietetään pienimuotoisesti, torstaina mars töihin! Tällä hetkellä olen kohtuullisen innostunut ajatuksesta viettää päivät aikuisten parissa. Usein tuntuu, että jos itse olen huonolla tuulella ja väsynyt (Projekti 1-vuotiaan poskihampaat, status: kesken), se heijastuu lapsiin, jotka kiukkuilevat takaisin. Ehkä alitajuisesti olen stressannut muutoksen vuoksi, ja viime päivät ovat olleetkin aikamoista vääntöä 3-vuotiaan kanssa, kun mikään perusaktiviteetti, kuten syöminen tai pukeminen, ei tunnu sujuvan. 

Hauskaa vappua ja hyviä flow-hetkiä töissä tai missä vaan!