Johdonmukaisesti epäjohdonmukainen

Olen käynyt joogan alkeiskurssilla noin 10 kertaa. Olen aloittanut lenkkeilyn lukuisia kertoja. Ratsastuksen olen aloittanut vuosien tauon jälkeen ainakin 4 kertaa. Murtsikkaa olen hiihdellyt melko tasaisesti viime vuosien aikana, keskimäärin 25 km / talvi. Tästä superpitkästä talvesta tuli ennätyksellinen: 100 km laduilla on mennyt rikki eilen jo aikaa sitten! Laiskottelukausina voi vedota työkiireisiin, riekaleisiin uniin, raskauteen tai synnytyksen jäljiltä epäkunnossa oleviin haara-alueisiin, mutta let's face it: olen laiska ja itsekurini toimii korkeintaan kuukauden kerrallaan.

Kuva täältä

Hampaat pesen säntillisesti joka päivä ja syömisen unohdan äärimmäisen harvoin.  Vaan jos elämään yrittää tuoda jotain uutta: liikuntaharrastuksen tai jotain positiivisen ajatellun tapaista hömpötystä, niin alkuintoilun jälkeen päästään yleensä jo parissa kuukaudessa tilanteeseen, missä en muistakaan, että tässä oli joku henkilökohtainen kehitysprojekti menossa. Ärsyttää sairaasti, kun ei kehity missään. Vastaavasti ne harvat, joilla on itsekuria ja kykyä harjoitella säännöllisesti... niin, kyllä sen huomaa. Tehkää te joogatutut vaan dvi pada shirshsanaa, meitsi veivaa seisomasarjaa uudestaan ja uudestaan. Joo, se uusi keltainen joogamatto viime keväältä, se on pesty. Ei ole käytetty vielä kertaakaan.

On faktaa, että omien rutiinien muuttaminen on vaikeaa. Siltikin: esimerkiksi 10 aurinkotervehdystä joka aamu toisi mulle 100% varmuudella paremman fiiliksen ja vähentäisi Buranan kulutusta niska-hartiajumituksien takia radikaalisti. Mutta ei. Ei kato kerkee, ei mitenkään, siihen menisi ainakin 5 minuuttia Olen luonteeltani projekti-ihminen: innostun helposti uusista jutuista ja innostukseni on harvoin pysyvää laatua. Olisi tosi mielenkiintoista nähdä, miten kehittyisi vaikkapa joogassa tai lenkkeilyssä, jos sitä tekisi puoli vuotta säännöllisesti.

Kun hetkellisesti on taas vauhti ja vouhkaus päällä, on älyttömän kivaa käydä lenkillä ja hiihtämässä, eikä tunnu ollenkaan vaikealta löytää siihen aikaa ja energiaa. Positiivinen liikuntakierre syntyy yllättävän nopeasti: haluaa liikkua uudestaan ja uudestaan. Ja äkkiä se sitten hyytyykin, flunssaan tai viikon huonoihin yöuniin, tiedättehän?

Kuten sanottu, nyt on hyvä pössis ja lenkkeilyinto leiskuu. Otetaan siitä ilo irti, kun sitä riittää! Kuopion mutsien treeniryhmään Naisten Kymppiä kohti mahtuu mukaan, meitä on nyt kokonaista 3 henkilöä mukana, jee! Jos sinulla on tiedossa jotain pysyvämpään muutokseen johtavia niksejä, niin henkisen valmentajan paikka on auki. Lupaan haastavia asiakastapauksia, etätyöt on ok.