Vanhempani asuvat Kuopion pohjoispuolella. Autolla matkaa kertyy noin 20 kilsaa. Ennen vanhaan matka pohjoiseen jatkui Kuopiosta proomuilla tai jäätietä pitkin. Siltoja rakennettiin vasta 1900-luvun alussa. Kiehtovaa paikallishistoriaa! Parasta aikaa siltoja päivitetään moottoritiemoodiin, kiitos vain lama ja yhteiskunnan pumppaama raha infrastruktuurihankkeisiin.
Kesällä mummolareissulla ollut tyttö palautetaan joskus venekyydillä läheiselle mattolaiturille. Vastaan on menty, ei se osaa vielä yksin kotiin.
Talvisin mummolaan voi hiihtää, suksittavaa on noin 7-8 km. Olen taittanut mummolamatkan tänä talvena kokonaista kaksi kertaa (kotiin autolla, totta kai).
On muuten rankkaa olla huonohko hiihtäjä. Tänään ladulla oli poikkeuksellisesti porukkaa ruuhkaksi asti (siis yli 5 ihmistä kys. matkalla), ja siihen joukkoon mahtui jopa minua huonompia hiihtäjiä, joita ohittelin. Ohittaessa joutuu nostamaan hetkellisesti vauhtia, mikä onkin jo liian kovaa menoa mulle, ja kun on päässyt mummelista ohi, on niin hengästynyt että tekisi mieli heittäytyä maahan makaamaan.
Tänä talvena olen hiihtänyt mielettömän paljon, yhteensä ehkä jopa 10 kertaa! Ylikunto uhkaa, äkkiä sohvaa ja suklaata.
Meilläpäin on vähemmän järviä, viereisellä paikkakunnalla ei yhtäkään! Toisaalta merelle on n. 40km. Siinä on oma viehätyksensä.
VastaaPoistaMinäkin hiihdin tänään, ihanalle kalliokodalle. Olin voidellut sukset itse. Sitä puolta pitäisi harjoitella. Löydettiin myös ihan huippu valaistu pulkkamäki! Pieni kyläyhdistys oli sen askarrellut. Täälläkin, ei niin matkailijoita vetävällä seudulla on upeita paikkoja.
Te asutte kyllä hienossa paikassa. Kuopio-kuume kasvaa. Ja Turun-linnakuume koska Ritari Mikke on Johanneksen suosikki.
Uuu, tyyppi hifistelee voitelulla!!!! Mullahan on pohjissa noin 4 vuotta vanhat pitoteipit, joita ei ole ollut tarvetta vaihtaa, koska suksilla ei ole hiihdetty juurikaan. :D
PoistaHuippua, että kyläyhdistys ottaa ohjat omiin käsiinsä ja tekee jotain noin kivaa!
heheheh..joo meikäläinen ei ole suksien päällä ollu sitten alaasteen :D kyllä sie olet nainen rautaa!!!
VastaaPoistaOlen sanonut tän sulle aikasemmin, ja sanon taas, että odotahan kun olet 30 ja risat, niin saatat sinäkin löytää itsesi tekemästä vaikka mitä outouksia! ;) Minä myös pitkään ja hartaasti vihasin hiihtämistä peruskoulun jälkeen, mutta jossain vaiheessa mieli muuttui.
PoistaReipas! :)
VastaaPoistaAinakin vähän. :)
PoistaUidessa ohittelu on myös ihan kauheaa, sitä aina miettii josko vain antaisi periksi ja hukkuisi :D
VastaaPoistaIhanalta kuulostaa tuo Kuopio :)
Niin muuten on. Ja mikään ei ole ärsyttävämpää, kun joku joka ohittaa ja jää sitten eteen hidastelemaan.
PoistaMun pitää kohta pyytää kaupungilta palkkaa tästä mun markkinointityöstä. :D
Hihii... Voin kuvitella tilanteen, kun on ensin henki hieverissä hikisesti päässyt hitaasta mummosta ohi, ja sitten vauhti ja voimat eivät enää riitäkkään etenemiseen. Kiva sitten jäädä hiihtelemään siinä mummo kantapäillä (vai pitääkö kirjoittaa, että suksien päissä?) roikkuen. :D
VastaaPoistaHah :D ja sohva&suklaa on parhaat aseet ylikuntoa vastaan :)
VastaaPoistaHyvä postaus! ja hyvä lopetus tuolla sohvalla ja suklaalla :D
VastaaPoistaSohva ja suklaa kuuluvat kuntoilijan arkeen, sillähän siis paikataan niitä ajoittain lyhyeksi jääneitä yöunia. ;)
VastaaPoista