.jpg) |
| Kuva |
Iltaisin molemmat tytöt saavat valita itselleen sadun. Jos ollaan energisiä, reippaita ja kilttejä (koskee myös äitiä), saatetaan lukea kolmaskin satu.
2-vuotias Nauravainen sai joulun aikoihin kirjan Nalle Nopsa, Lähdetään töihin! (Benji Davies, kustantaja: Otava). Kirjassa on paksut sivut ja jokaisella aukeamalla joku liikuteltava juttu: kaivurin kauha tai trukin nostolava. (Pahoittelen epätarkkoja kuvia, puhelimen kameralinssi on ja pysyy rikki.)
Aukeamia on yhteensä neljä, eli pitkästä seikkailusta ei ole kyse. Tämä ei mitenkään vähennä kirjan tenhoa: yhtään liioittelematta sitä on luettu ainakin sata kertaa. Koska kirja on lyhyt, sen voi lukea helposti parikin kertaa peräkkäin ja lähes poikkeuksetta kuopus haluaa lukea Nalle Nopsan joka ilta ja yleensä ottaa kirjan vielä kainaloon yöksi.
Hieman on Nalle Nopsa -kirja jo kärsinyt kulutuksesta, kuten kuvasta näkyy. Tällä aukeamalla vilkutetaan Nalle Nopsalle, tietysti.
Nalle Nopsa, Nalle Nopsa
olet hyvä apuri!
Nalle Nopsa, Nalle Nopsa,
kippaa kuormasi.
Kuten olen kertonut, rakas ystäväni asuu Englannissa. Esikoinen ymmärtää, että Englannin kummitädin lapset puhuvat englantia suomen lisäksi. Englannista ollaan saatu vuosien varrella muutamia kirjoja, ja luen ne yleensä enkuksi ja käännän lennosta suomeksi perään. Välillä esikoista tämä ärsyttää, välillä hän taas innoissaan toistelee perässäni englanninkielisiä lauseita. Jos tätä äitien ja lapsien ystävyysyhteyttä ei olisi, tuntuisi mäntiltä lukea omille lapsille englanniksi. Nyt se taas tuntuu luonnolliselta: kirjat on saatu kummitädiltä ja koska sinne pian mennään käymään, on kivaa nautiskella kielikylvystä.
Uusimman kirjatuliaisen sai Nauravainen, molemmat tytöt ovat rakastuneet tähän tarinaan. Kirja on nimeltään What the Ladybird Heard (teksti Julia Donaldson ja kuvitus Lydia Monks). Alkuperäisversio on lorumuodossa. Mun simultaanitulkkaukset eivät valitettavasti riimity yhtä kauniisti, rytmin ja sointujen säilyminen on yksi hyvä syy lukea kirja alkuperäiskielellä.
Tarinassa leppäkerttu kuulee, kun vorot suunnittelevat varastavansa maatilan palkintolehmän. Se keksii oivan juonen tilanteen pelastamiseksi.
And the little spotty ladybird
(Who never before had said a word)
Told the animals, "This is how
Two thieves are planning to steal the cow:
They'll open the gate at dead of night.
Pass the horse and then turn right.
Round the duck pond, past the hog
(Being careful not to wake the dog).
Left past the sheep, then straight ahead
And in through the door of the prize cow's shed!"
Kiitos kauniista sanoistasi ja kiva, että esittelyistä on ollut teille vinkkiä moneen tarpeeseen :).
VastaaPoistaMeillä on myös yksi Nalle Nopsa kirja, se on tosi kiva ja kestävä tosiaan. Ja niissä on kivoja nuo pyörittelytehtävät ym. Ja kuvituskin selkeää ja kaunista :).
Ja vau, minä varmaan pökertyisin jos pääsisin nyt ulkomaille ihailemaan lastenkirjoja, uih. Tuokin esittelemäsi kirja on aivan ihanan näköinen :))! Minusta on ihan hauskaa välillä niin, että joutuu itse suomentamaan :D. Haastetta äidin aivoille.
Onko teillä tuo sama Nalle Nopsa vai joku muu? Sen verran tykätty tyyppi on, että toisen ostaminen omaksi olisi täysin perusteltu hankinta. <3
PoistaMä en ole itse Englannista kirjoja ostanut lapsille, ensi kerralla kyllä aion katsella kirjoja sillä silmällä. Pidemmät kertomukset tuntuu lukemisen ja kääntämisen kannalta työläältä, lyhyet kuvakirjat on kivoja meille kaikille!
Meillä luetaan ihan aina iltasatu, päivällä harvakseltaan, mutta toisinaan kuitenkin - varsinkin jos on joku uusi kirja saatu. Iltasaduksi ollaan kahlattu tässä pitemmän aikaa Astrid Lindgrenin paksumpaa kokoelmakirjaa. Pepistä en tykännyt, mutta luettiin kuitenkin. Eemeli on ok ja Melukylän lapset. Ronja ryövärintyttären skippaan näiden pienten kanssa, saattaisi olla liian jännä. Ite olen kyllä enemmän Tove Jansson fani, muumeja on luettu ja tullaan lukemaan tästedeskin :)
VastaaPoistaLindgren on mun kaikkien aikojen suosikki, rakastan kaikkea mitä on kirjoittanut.
PoistaRonjaa en ole minäkään vielä tohtinut lukea. Ja voi, Veljeni Leijonamieli itkettää jo valmiiksi, mitenkähän ikinä pystyn lukemaan siitä niitä muutamia kohtia ääneen? :D Onneksi senkin aika tulee vasta muutaman vuoden päästä. Toisaalta kun nyt edelleen volisen välillä kirjoille, niin ei ole suuret odotukset sen suhteen, että pokka pitäisi jatkossa yhtään paremmin.
Janssonista pidän myös kovasti, erityisesti "oikeista" kirjoista. Niitä voisikin alkaa jo lukea, 4-vuotias jaksaa varmasti kuunnella, ja onhan niissä välillä kuviakin.