Postia kummilta

Lapsi voi saada kahdenlaisia kummeja: kutsuttuja ja sellaisia, jotka tulevat kutsumatta. Jälkimmäisessä kategoriassa on Ruususella huonoja kokemuksia, mutta sieltä löytyy myös loistotyyppejä: viides Touhukkaan kummi tai minä, joka omin yhden rakkaan tyttösen kummilapsekseni ajat sitten.

Kuopion kaupunginorkesteri täytti vuonna 2009 pyöreitä vuosia ja kutsui kaikki sinä vuonna syntyneet kuopiolaislapset kummilapsikseen. Ollaan käyty siitä saakka saakka pari kertaa vuodessa kummin kutsumana konsertissa Musiikkikeskuksella. Alussa Touhukkaan mielestä parasta oli konserttisalin käytävillä konttailu ja myöhemmin juoksentelu, nyt itse musiikkikin kiinnostaa kummilasta. Kun postista tulee norsulogolla varustettu kuori, Touhukas hihkuu innosta "Jipii, sain postia, minut on kutsuttu konserttiin!"

Klassinen musiikki ei valitettavasti soi meidän arjessa. En itse kuuntele klassista enkä osaa puhtaasti pedagogisessa mielessä laittaa klassista soimaan. Kaupunginorkesterin konserteissa ei ole tullut käytyä, yhtään kertaa jos totta puhutaan. Minulla ei suinkaan ole mitään klassista musiikkia vastaan, mielettömiä teoksia siihen genreen kuuluu, mutta en vaan kuuntele. Aikamoinen aukko kraateri yleissivistyksessä, sanon minä.

Onneksi Touhukkaalla on mahtava kummi! Tyttö saa upeita musiikkielämyksiä, joita rajoittuneet vanhemmat eivät hänelle muuten tarjoaisi. Musiikkikeskus ja konserteissa käyminen yleensä tulevat tutuksi, ja usein konserteissa törmätään tuttuihin.

Kiitos kummi, tykätään susta hirmuisesti! Nähdään maaliskuussa!