Välietappi maaliskuulta. |
Tämä meidän vauva on ollut melkoinen äidin tissiposki: hän ei ole kertaakaan nukahtanut muualle kuin äidin kainaloon (tissi suussa, niinpä niin) ja kahden käden sormet taitaa riittää niiden kertojen laskemiseen, että olisin ollut yli 2 tuntia poissa näkyvistä. Tähän saakka se on ollut hyvä niin.
Ajoittain - ei joka päivä eikä koko ajan - alkaa tuntua siltä, että minä tarvitsen tilaa. Illat ovat menneet melkoiseksi hulinaksi: yöunille "nukahtamisen" jälkeen klo 21-23 välillä saa parhaimmillaan käydä 10-20 kertaa hyssyttämässä ja tissittämässä (saa käydä = minä käyn). Kun päivät menevät neitien palveluksessa, toivoisin että illalla saisin vaikka katsoa leffan rauhassa.
Tiedän, että tämä ah niin arvokas ja ainutlaatuinen vauva-aika päättyy pian ja blaablaa. Tyttö Touhukaskin alkoi nukkua rauhallisesti illat ja yöt jo tuossa 2 vuoden iässä. Jos kuitenkin vähän käynnistelisi eroprosessia. Kävisi jumpassa ja pyörähtäisi pikkujouluissa. Ja tulisi kiireen vilkkaa kotiin, ikävä tulee pian.
Seuraavan reilun 9 kuukauden päästä on nimittäin ohjelmassa töitä, päiväkotia ja uudet kuviot.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Mitäpä tuumit? Kerro kernaasti.