Savonlinnan oopperajuhlat

Oletko sinäkin ihminen, joka sekoittaa libreton ja Libressen, aarian ja areenan? Varaudu yllätykseen, saatat silti pitää oopperasta! Minulle kävi niin. Päädyin Savonlinnan oopperajuhlille ensimmäisen kerran vahingossa. Sen jälkeen olen käynyt Savonlinnassa viitisen kertaa omakustanteisesti. Koska se on upea elämys joka kerta, suosittelen, että lisäät Savonlinnan oopperajuhlat "Kokeile kerran elämässä" -listalle. Minä kävin tällä viikolla nauttimasta kesäfiiliksestä ja La Traviatasta.

Laivalla linnaan. Tuut tuut!

Eka kerta meni niin, että silloisen työnantajani kumppanifirma oli kutsunut kollegoitani juhlille. Työkaverini sairastuttua minä lähdin messiin parin tunnin varoitusajalla. Kun ihminen lennätetään pääkaupunkiseudun harmaasta ja kiireisestä toimistopäivästä keskelle kesäistä Savonlinnaa ihailemaan järvi-Suomen idyllistä maisemaa, herkuttelemaan muikuilla ja mansikoilla, ja kuuntelemaan häkellyttävän hienoa oopperaesitystä Olavinlinnassa, siitä muodostuu lähtemätön muisto.

Oman elämänsä huippumalli poseeraa jälleen luontevasti.

Oopperajuhlien Totta&Tarua:

• Eihän niistä sanoista saa mitään selvää. Ei saakaan, siellä pyörii tekstitys.
• Mä mitään oopperasta tiedä, mitä mä siellä... Ei sinne mennä pääsykokeiden kautta. Monesta muustakin asiasta voi nauttia, vaikkei tunne perinpohjaisesti teoria- ja historiataustoja. Toki asiaan vihkiytynyt saa esityksestä paljon enemmän irti, mutta myös amatööri voi nauttia. (Myönnettäköön, että erään amatöörin innostunut asenne alkoi rakoilla yli 5 tuntia kestäneen Lohengrin-esityksen aikana, ja loppu meni kelloon vilkuillessa.)
• Leiskuvaa rakkautta ja verisiä murhia. Kyllä! Draamaa riittää, joku aina kuolee ja rakkaus repii rintaa.
• Pakko laittaa ykköset päälle ja pönöttää. Olen nähnyt Savonlinnassa iltapukuja, jakkupukuja, pikkumustia, kukkamekkoja, caprileggareita ja teeppareita - suomalaisen kesäpukeutumisen koko kirjon. Asu on vapaa, mutta pakollinen.
• Liput on törkeen kalliita. Miten sen nyt ottaa. Jos jättää vuoden ajan kerran viikossa kahvila-latten tai baari-siiderin juomatta, lippurahat on kasassa.
• Katsomossa on ahdasta. 1400-luvulla rakennettu linna soveltuu hienosti tuhatpäisen yleisön katsomoksi tietyin rajoittein, jotka realisoituvat yleisön velloessa paikoilleen ja pois. Kiire ja piikkikorot kannattaa jättää kotiin.
• It ain't over until the fat lady sings. Juuri näin, kun paksu daami on laulanut tarpeeksi, voi lähteä kotiin. 
• Täytyy kokea: Kun kuoro ja orkesteri antaa tulla täydeltä laidalta ja linnan jokainen sopukka täyttyy musiikilla. Miten joku voi oikeasti laulaa niin korkealta ja kovaa?!!?! Eivätkö sopraano ja tenori kuuroudu, kun laulavat toisistaan kiinni pitäen kiihkeitä pätkiä? Taukojen aikana kuuluvat pääskyjen kirkaisut, kattoon ropiseva sade tai jyrisevä ukkonen. Upean linnan sokkeloiset käytävät ja jykevät kiviseinät. Ja tiesithän, että kulttuuririennoissa käyvät elävät pidempään?

Sisään takaovesta tai pikemminkin takalaiturista.

Ensi kesänä minä aion nähdä ja kokea Madama Butterflyn. Oletko sinä uskaltaunut oopperaan vai onko korkealta ja kovaa kirkuminen ehdoton nou-nou?

Pääportista ulos.