Sillä välin kun minä ahkeroin päivät palkkatyön parissa, jatkuu elämä kotona omia polkujaan. Kuten arvelinkin, Miehellä ja lapsilla on mennyt loistavasti. Keittiö kotiin tullessani on tavattoman siisti. Saapa nähdä jaksetaanko sitä vielä pari kuukautta hinkata, niih!
Lisäksi...
- Touhukas on oppinut kirjoittamaan oman nimensä ja "ÄITI". Kirjaimet menee välillä hupsuun järjestykseen, mutta mitä pienistä.
- Nauravainen oppii melkein joka päivä jonkun uuden sanan. Ja hassuja ilmeitä.
- Aikaisemmat unikoulutukset on autuaasti unohdettu, öisin vieressäni potkii, pyörii ja kihnuttaa kaksi hikistä lasta.
- Minusta on tullut se, jolta kysytään olenko muistanut laittaa lapsille aurinkorasvaa ja vaihtaa vaipan.
- Minusta on tullut se, kenelle kerrotaan mitkä ovat lasten lempiruokia ja kuinka ruokapöytätemppuiluun kannattaa reagoida.
- Inventaariotietokantani ruokatarvikkeiden saldoista on korruptoitunut. Tuon kaupasta mitä pyydetään tai mitä sattuu.
- Olen vastuussa auton katsastamisesta. Ei mutta - ainahan minä olen vastannut siitä. Jätän avaimet tiskille, otan kahvia, pinon keksejä ja akkainlehden. Kohta pitääkin jo lähteä. Tosi rankkaa.
- Vaikka olen usein illalla väsynyt, olen iloisempi, (henkisesti) energisempi, vapautuneempi, valoisampi - enemmän minä.
 |
| Iltaisin ehtii hyvin puistoon ja kesään. |
Mukavasti kirjoitettu teidän tästä hetkestä. Kivalta kuulostaa.
VastaaPoistaAi ai miten ihana juttu! Etenkin tuo kohta iloisemmasta, energisemmästä, vapautuneemmasta ja valoisammasta sinästä! Olen niiiiiiiin iloinen siitä, että meni näin :)
VastaaPoistaJeejee! Kivasti sujuu teillä. :)
VastaaPoistaKuulostaa huipulta! Enpä todellakaan olisi pannut pahakseni, jos meilläkin olisi isä jäänyt hoitamaan lasta joksikin aikaa. Mutta onneksi tämä pk-kuvio on lähtenyt hyvin liikkeelle. Ja onneksi poika + isä pärjäävät hyvin työmatkojeni aikana.
VastaaPoistaKiitti korvamadosta! ;)
VastaaPoistaHienosti tuntuu sujuvan teillä kotijoukoilla! :)