11.5.2013

Poniuutisia

Naisten Kymppi on tasan kahden viikon päästä. Iiks.

  • Lenkillä olen käynyt 2-3 krt viikossa. Olen jämähtänyt 45 minsan lenkkiin. Välillä nilkat ja polvet olivat kipeät, lenkin pidentäminen olisi ollutkin tyhmää. Tänään jolkottelin poikkeuksellisesti kokonaisen tunnin, tuntui hyvältä. Mittaa lenkille kertyi noin 6-7 kilsaa. Latasin työpuhelimeeni matkamittariappsin, mutta itse puhelin on niin painava, etten sitä todellakaan raahaa lenkille mukaan. 
  • Paljon puhutusta "Voisin juosta miten kauan tahansa!" -fiiliksestä ei ole kokemuksia tältä eikä miltään muultakaan keväältä, kun olen lenkkeilyharrastusta viritellyt. Tänään tuli jotain sen suuntaisia viboja, tosin se saattoi johtua iPodin uumenista yllättäen löytyneen vanhan CMX:n herättämistä nuoruusmuistoista, jotka saivat minut kipittämään like it was 1997. Vaikka olin nuori, olin silloinkin surkea juoksija, joten mitäpä niitä vanhoja muistelemaan.
  • Muutaman kerran olen tehnyt omatoimisesti valmennuksissa tehtyjä loikkia ja spurtteja. Toisinaan kirmaan metsäpolulla, missä täytyy väistellä kiviä ja juuria. Siellä poniloikat pääsevät aitoon ympäristöön. Jostain syystä tämä reitti tulee aina valittua sateen jälkeen, kun esteet ovat erityisen liukkaita. Elän vaarallista elämää.
  • Töihin (6 km suuntaansa) olen mennyt autolla vain kahdesti, muuten olen polkenut reippaasti pyörällä. Tykkään hirmuisesti. Työpäivän jälkeen en henno jättää tyttöjä ennen yöunia, joten lenkkeily painottuu jatkossa viikonloppuihin ja myöhäiseen iltaan.

Kyllä en ole sokerista!
  • Varusterintamalla ei mittään. Uudet lenkkarit on edelleen kaupassa. Pipon ja hanskat olen jättänyt vihdoin pois, tänään tuli mieleen että ehkä takki olisi voinut jäädä kotiin, oli niin kuuma! Silti minäkin haluaisin hienon softshellin. Ei Suomen kesästä ikinä tiedä...
  • Näyttää siltä, että Kuopion mutseja Kympillä edustan minä ja vain minä. Onneksi hakemukseni hangaround-jäseneksi hyväksyttiin, ja näillä näkymin pääsen läähättämään ensiluokkaisessa seurassa.
  • Perjantaina pääsen hierojalle, i-ha-naa. Kuopion Hierojakoulu on mukana Kuopion mutsien projektissa, loistava juttu. Heittäytyminen tappavaan istumatyöhön tuntuu jo niskassa ja selässä. Myös kys. lihasten rentous ja hoiva on tärkeää kaltaiselleni atleetille. Hieronnasta lisää tuonnempana.  

Kuva täältä
Huomenna lienee ohjelmassa muuta hemmottelua, jännittävää! Mummojen kortit ovat tekemättä, joten aamupäivällä pääsen ohjaamaan viime hetken askartelutyöpajaa. Iltapäiväksi mennään vanhempieni luokse paistamaan lettuja ja avaamaan rantasaunakausi. Vaikuttaa, että pönötys ei tänäkään vuonna kuulu ohjelmaan. 

Leppoisaa äitienpäivää! 

12 kommenttia:

  1. Tuli ihan nostalginen fiilis: YleX:n aamussa oli silloin joskus aina Koirauutisia, vuh vuh.

    Niisk.

    Hyvä kun olet tulossa!

    Piti kaikkea jorista: minunkin selälleni oli tappavaa siirtyä istumatyöhön siitä äitiarjesta. Ja että omat uudet lenkkarini ovat myös siellä kaupassa, nyt taitaa olla niin, ettei niitä oikein enää ehdi edes ajaa sisään. (No, joku muu ehkä ehtii, mutta minä en pääse ensi viikonloppuna juoksemaan, joten vähiin jäävät juoksupäivät.)

    Mutta voi saatana, nyt tajusin, että siihen pääsykokeeseen on VAJAA kaksi viikkoa. Että jos olen epäilyttävän hysteerinen siellä skumpalla, älä ihmettele.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sisäänajoasiaa mietin itsekin, tod.näk. uusista kengistä tulee vaan järkyttävät rakot jalkoihin. Jos pesen noi vanhat ja lähdetään siitä. :)

      Kuuden päivän työkokemuksella en todellakaan tajua, missä välissä äiti-ihmiset ehtii opiskella tai tehdä yhtään mitään. Nostan hattua ja suhtaudun mahdolliseen hysteerisyyteen syvällä kunnioituksella.

      YleX oli huippu 1990-luvulla! Vai olikohan se silloin Radio Mafia? Oliko silloin lähetykset täynnä huutokimityksellä puhuvia juontajia vai onko iän myötä kasvanut sellaista kohtaan joku torjuntareaktio? Nykyään en pysty kuuntelemaan YleX:ää käytännössä ollenkaan, en kestä sitä kimitystä.

      Poista
  2. hurja sie oot kyllä kun osallistut tuohon. miulle kävis paremminki naisten kymppi kymmenen metrin versiona kontaten XD ihanaa että joku niin antaumuksella ottaa tuon. nii ja hyvvee äitienpäivää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos samoin Mehtäpirttiin!

      Jostain tää vähäinenkin urheilu on pois. Puutarhassa en ole ehtinyt möyriä käytännössä ollenkaan, toisin kuin näemmä teillä. Kalkkisäkki on ostettu, mutta en viitsi viskellä sitä, kun 1-vuotias kulkee perässä syömässä maasta kaiken, minkä sormiinsa saa.

      Poista
  3. Sulla on kauniit silmät! :)
    Tsemppiä juoksuun! Saas nähdä pääsenkö mä teitä kannustelemaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. :)

      Toivottavasti jossain leopardiviiri liehuu!

      Poista
  4. Ai hitsit, hyvä kun muistutit noista mummojen äitienpäiväkorteista, ei nimittäin ollut tullut mieleenkään että voitaisiin jotain askarrella! Mutta onneksi vielä ehtii... :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa, että on muitakin mattimyöhäisiä. :)

      Poista
  5. Huh, minä en noihin pystyisi :D Joten olen vain puhtaasti kateellinen siitä, et joku pystyy. Paitsi pyöräilystä, se on i-h-a-naa!! Ja mun pyäräkin on vihdoin keväthuollettu, jee!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, pyöräily on tosi kivaa ja ainakin mulle tosi hyvää vastapainoa juoksentelulle. Nilkat ja polvet saa vähän breikkiä, ja muita lihaksia kiusataan enemmän.

      Poista
  6. Go Jennijee! Mä pyörittelen mielessäni osallistumista 20km kävelytapahtumaan parin viikon päästä (25.5). Vähän niinkuns työn merkeissä. En ole varsinaisesti lenkkeillyt, mutta kevään mittaan kyllä jonkin verran maastoillut ja tänään testasin 7,5km pururadalla, jossa oli ihan kunnon nousut ja laskut. Jäin eloon ja selvitin matkan kevyesti. :D Ja kyllä, ihan kävellen vaan. Tämän rohkaisemana ajattelin ilmoittautua kävelemään...
    Kai tässä vielä ehtii vähän kunto nousta jos treenaa? :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän 25,5 kilsaa on aikamoinen suoritus kävellenkin! Hyvin se menee, kun rauhallisesti ottaa.

      Itselläni ei ole merkittävää vaellustaustaa, mutta vuosia sitten tehtiin ystävien kanssa pieni vaellus. Ekan päivän 15 (?) kilsaa metsäpoluilla meni tosi mukavasti, jos hyönteispainajaista ei lasketa. Seuraavana päivänä kuljettiin melkeinpä sama matka, mistä yli puolet asvaltilla. Sittenpä piti melkein kaikille etsiä Compeedia jalkoihin, asvaltti on tottumattomalle armoton. :(

      Poista

Mitäpä tuumit? Kerro kernaasti.