Viikonloppuna uutisoitiin
brittitutkimuksesta, jonka mukaan satojen geenien aktiviisuudessa tapahtui muutoksia, kun yöunta vähennettiin 10 tunnista alle 6 tuntiin.
Asiantuntija Akhilesh Reddyn mukaan avaintutkimustulokset koskevat vaikutuksia tulehdus- ja immuunijärjestelmään. Niiden ja terveysongelmien, kuten diabeteksen, välillä on mahdollista nähdä yhteys, Reddy sanoo. (Ylen uutisesta)Yli 10 tunnin yöunet kuulostavat utopistiselta ajatukselta. Noin 8 tunnin unet oli mulle hyvät unet ennen lapsihässäkkää. Minun geenejäni ei ole tutkittu, sen sijaan halusin naputella empiirisen tutkimusraportin omasta vähäunisesta elämästäni. En
pelkästään valittaakseni tai sääliä kerätäkseni, vaan itselleni muistiin, koska tiedän että joskus tämä loppuu. Sitten nukutaan kuin pienet possut.
Imetin koko viime vuoden yöt, sitä en kokenut ongelmaksi. Muistan lukeneeni, että yömaidossa on mausteena luonnon omaa unilääkettä sekä äidille että vauvalle. Painajaismainen
yökukkuminen alkoi tammikuussa, kun yritin
uudella innolla lopettaa yöimettämistä.
Viime viikkoina on ollut muutamia öitä, joiden aikana Nauravainen on nukkunut heräämättä klo 20-24. Muuten herätyksiä on 15 min - 2 h välein. Usein hän nousee istumaan ja karjuu niin kovaa kuin jaksaa, välillä itkeskelee kovaan ääneen pötköllään. Herään ja valvon muutaman minuutin tai pari tuntia. Joskus silitys ja sipatus auttaa Nauravaisen uneen, joskus ei. Usein en jaksa edes yrittää.
Olen tammi-helmikuussa nukkunut 3 yötä hyvin (Mies oli Nauravaisen kanssa), noin 5 yötä kohtuullisesti ja loput järkyttävän huonosti. Aikuinen tarvitsee yössä vähintään yhden 4 tunnin yhtäjaksoisen unipätkän, jotta uni olisi rentouttavaa ja palauttavaa. Dream on.
- Aamuisin olo on kuin olisin krapulassa: vapisuttaa, paleltaa, oksettaa, päähän ja silmiin koskee.
- Pinna on erityisesti aamuisin olematon. Jos hommat ei suju, en todellakaan pyydä toista kertaa kauniisti.
- Tasona on minimisuoritus. Ruokin ja puen lapset, vaihdan vaipat ja nukutan päiväunille.
- Tuntuu, että minulla ei ole mitään muuta annettavaa kenellekään. Leikit, halit, hellimiset, pelleily, hymyily, nauraminen... ei irtoa. Minusta on tullut kylmä.
- Pieniä juttuja jaksan tehdä: kauppareissun tai lyhyen ulkoiluretken. Pakko. Jos vain makaisin sohvalla, pienempi kiskoisi hiukseni ja korvani irti ja isompi hyppisi kylkiluuni hajalle. Ulkoilun tms. jälkeen olen aivan kuitti. Blogia jaksan päivittää, koska se on kivaa ja siitä saa voimia ja iloa. Muiden blogeja en ole pitkään aikaan jaksanut lukea ja kommentoida niin paljon kuin haluaisin.
- Keskittymiskyky on heikko. Jaksan lukea harvan lehtiartikkelin ajatuksella loppuun asti. Linkkaamaani tutkimusartikkelia en luonnollisesti lukenut ensimmäistä sivua pidemmälle.
- Kroppa huutaa liikuntaa, mutta en jaksa. Kerta viikossa on maksimisuoritus. Hyötyliikunnan olen karsinut minimiin. Jos ulkoillaan, ollaan omassa pihassa. En halua lähteä puistoon. Kävelen laahustaen, tiputtelen tavaroita ja horjahtelen. Tuntuu, että posket roikkuu, silmäpussit roikkuu, takapuoli roikkuu.
- On tiettyjä masennushenkisiä oireita: useat asiat näyttäytyvät negatiivisessa valossa. Sekalaiset pikkuduunit tai vastoinkäymiset tuntuvat ylitsepääsemättömiltä. Ylipäätänsä mikään ei kauheasti kiinnosta.
- Ruokahalua ei juuri ole. Silti ahmin herkkuja ja ruokaa, vaikkei se maistu. On koko ajan jano.
- Muisti pätkii. Ihme kyllä olen ollut pikaista vatsatautia lukuunottamatta terveenä.
 |
| Perjantain kauppalista. Mainitsinko jo kahvin? Canneloniputkiloita piti ostaa, jos se jäi epäselväksi. |
Monet listan "oireista" ovat minulle ominaisia muutenkin, nyt ne ovat läsnä laajalla kirjolla ja voimakkaina. On parempia ja huonompia päiviä. Öistä ei voi sanoa samaa: on vain huonoja tai tosi huonoja öitä. Neuvolassa on keskusteltu mahdollisuudesta päästä ulkopuolisen tukemaan unikouluun. Imetys on nyt loppunut kokonaan, ehkä se auttaa.
Rikkonaiset yöt ovat isommassa mittakaavassa aito ongelma: terveysriskien lisäksi todennäköisyys tapaturmille tai sekalaiselle sekoilulle on rajusti koholla. Itse en olisi tällä hetkellä työkykyinen - siis palkkatyökykyinen, lapsiahan voi hoitaa vaikka olisi pää pudonnut paikoiltaan. Talomme äänieristyksen ansiosta Mies on saanut nukkua hyvin. Monille heräily jää päälle senkin jälkeen, kun lapsi alkaa nukkua. Eivätkä lapset ole ainoa syy yökukkumiseen. On kaikenlaista muuta unettomuutta, ja itseni kaltaisia synkkiä ja huonoryhtisiä sumupäitä haahuilee rekan ratissa, leikkaussalissa tai palkanlaskennassa.
Nukkukaa kun voitte!
PS1. Lisäksi yhtenä listan kohtana on, että suhtaudun pessimistisesti ja torjuvasti kaikkiin ehdotuksiin, miten tilanne saataisiin korjattua. Otan ne todennäköisesti henkilökohtaisena loukkauksena. Saa kuitenkin yrittää. Olen lukenut
Sen Kirjan, eikä näköjään paljon auttanut.
PS2. Nauravaisen korvat on ok. Voisiko olla allergiaa? En usko, päivisin hän on tyytyväinen pikkusirpukka eikä iho-oireita ole. Uusia hampaita tuli kuukausi sitten neljä. Ei ihan kävele vielä, muutamia sanoja tulee. Sukuvikana huonoa nukkumista: KYLLÄ.
PS3. Uusi lohturuokani on avokadopasta, jos ette sitä kauppalistasta arvanneet. Ja ostin kaksi pakettia kahvia. Oli tarjouksessa.
