28.1.2014

Päiväkirjaefekti

Olen pitänyt monenlaista päiväkirjaa: "Rakas päiväkirja, tässä tulee täydeltä laidalta teiniangstia" - päiväkirjaa, ruokapäiväkirjaa, raskausviikkopäiväkirjaa, oppimispäiväkirjaa ja viime aikoina liikuntapäiväkirjaa. Emilia on pitänyt huutopäiväkirjaa ja Katja riitapäiväkirjaa.

Jos kirjaa tunnollisesti tekemisiään, päiväkirja saattaa paljastaa asioita, joita ei huomaa tai halua huomata. Kuten esimerkiksi, että tulee naposteltua päivän mittaan kamalasti kaikenlaista tai juotua liian vähän vettä.

Jos pohtii ja kirjoittaa ajatuksiaan ja tunteitaan ylös, saattaa löytää oivalluksen tai lohdun.

Jos analysoi päiväkirjansa merkintöjä, saattaa huomata asioita, joita olisi syytä muuttaa.

Jos selailee päiväkirjaansa tai blogiaan, muistaa asioita, jotka oli jo unohtanut.

Tällä hetkellä suosikkipäiväkirjani on Heiaheian liikuntapäiväkirja. Liikunta on niitä asioita, joista usein valehtelen itselleni. Uskottelen itselleni liikkuvani aktiivisesti, vaikka käyn lenkillä kerran viikossa. Nyt kun merkintöjä kirjaa viuh vain kännykällä, huomaa armotta, jos viikon kolme tavoitekertaa jää saavuttamatta. Ja toisaalta voi iloita, kun ne tulee kasaan.



Mitä sinä kirjoitit päiväkirjaasi viimeksi?

6 kommenttia:

  1. Mä olen kans pitänyt päiväkirjaa teininä, täyttänyt kalenterit pikamerkinnöillä opiskeluaikoina niin että vieläkin vuosien jälkeen voin hetkessä muistaa tunteet ja tunelmat. Samoin juoksupäiväkirja Kuopiosta vie hetkessä takaisin sen kaupungin lenkkipoluille. Ruokapäiväkirjaakin olen joskus pitänyt, hillitsi napostelua sen hetken kun kaiken jaksoi tunnollisesti kirjata...Nykyisin kirjoitan lapsesta, en tosin päivittäin enkä edes viikottain mutta kuitenkin enemmän kuin perinteinen vauvakirja antaa tilaa. On hämmentävää huomata miten esim vauvavuoden asioita ja tapahtumia unohtaa ihan hetkessä. Ehkä lapsi haluaa joskus lukea noita tekstejä, jos ei niin on ne silti ihania muistoja itselle. Hanna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nuo tekstit on niin arvokkaita ja ihania! Itselle ja lapselle. Tiedän, koska olen kirjoitellut meidän lapsista noin kerran kuukaudessa. Edellinen kerta oli joskus toukokuussa, ja ai että harmittaa jo nyt kun on unohtanut niin paljon! :( Kuopus on oppinut tässä välissä puhumaan, ja en varmaksi muista mitkä oli ekat sanat. Noloa!

      Poista
  2. Ja tästä tulikin mieleeni... Että pitää käydä kirjaamassa liikunta, yksi vaan, koska ou jee, nyt mä oon kipeä. Kyllä harmittaa, ettei pääse liikkumaan! Ja toisaalta se on ihana asia, että oon taas päässyt sellaiseen säönnölliseen liikkumiseen, että harmittaa, kun ei pääse sitä tekemään muutamaan päivään.

    Heiaheia on kyllä kiva. Viime keväänä kaverin kanssa treenattiin "yhdessä" HCR:lle aika kaukana toisistamme ja Heiaheaia toi siihen vähän sitä yhdessä tekemisen meininkiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti parannut pian! Mun lenkki jäi väliin, -19 ja tuulta. Ei vaan pysty.

      Lämpimämpää loppuviikkoa ja Heiaheiassa moikkaillaan! :)

      Poista
  3. Tämä on niin totta. Pitäisi aloittaa kirjaaminen. Tosin kalorilaskuriin kirjauduin joten kai se lasketaan...?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Höh, miten en vastannut tähän ajallaan? Mutta joo, ehdottomasti kalorilaskuri lasketaan. Paitsi sellaiset päiväkirjat kannattaa laittaa kerran tai kaksi viikossa kiinni. ;)

      Poista

Mitäpä tuumit? Kerro kernaasti.