6.12.2015

Uusia aluevaltauksia: talvipyöräily

Esikoisen eskarin sijainti on tuonut aamuihin parin kilometrin lisälenkin. Ennen molemmat sai jättää puolen kilsan päähän päiväkotiin ja jatkaa siitä työmatkaa pyörällä tai bussilla. Yleensä minä vien lapset ja Mies hakee.

Meillä on yksi auto ja tavoitteena on olla hankkimatta toista. Yhtenä tai kahtena päivässä auto on minun käytössäni. Käytännössä silloin sekä vien että haen lapset, minkä seurauksena työpäivä jää noin tunnin normaalia lyhyemmäksi, ja usein kesken jääneitä hommia joutuu jatkamaan illalla. Miehen työ ei ole yhtä joustava, hänen autoillessaan aamun vienti jää minun hoidettavakseni tavalla tai toisella.

Kesällä hyvään vauhtiin päässyt työmatkapyöräily jatkui syksyllä. Alkusyksyn esikoinen polki eskarimatkan omalla pyörällään. Noin 1,5 km matka pikkusiskon päiväkodista eskariin on lähes kokonaan ylämäkeä, ja täytyy myöntää että 6-vuotiaan protestointi ei ollut täysin aiheetonta. Hermot koko matkan kestäneeseen kitinään ja hoputukseen kuitenkin meni, ja lopulta on päädyttiin sellaiseen malliin, että esikoinen hyppää päiväkodin pihalla tarakalle ja minä poljen ylämäet selkä hiessä.

Aiemmin olen laittanut pyörän talviteloille pakkasten alettua. Olen pelännyt liukkaalla ajamista tosi paljon. Pienen pakon motivoimana minusta on vahingossa tullut talvipyöräilija. Jos on noin viisi jäistä tai loskaista päivää polkenut työmatkat, voi kutsua itseään jo talvipyöräilijäksi eikö?


Kuva täältä

Heijastinliivi, kypärä ja otsalamppu on. Repussa vilkkuu pieni punainen valo. Eturengas on nastallinen, takarengas vaihdetaan nastalliseksi, jos lunta maahan jää. Vaatetuksen puolesta olen mennyt hyvin simppelillä linjalla: ulkoiluhousut ja softshell-takki, alle kerroksia sään mukaan. So far so good. Vaikka harvoin ehditään eskariin aamupuurolle ajoissa, niin muuten on mennyt yllättävän hyvin. Useimmiten pimeään ja kylmään aamuun ei tee tippaakaan mieli lähteä, perillä on kuitenkin joka kerta hyvä mieli, kun on saanut pienen happihyppelyn ja liikunta-annoksen.

Aloittelevalla talvipyöräilijällä on vielä epätietoisuutta seuraaviin seikkoihin liittyen:

  • Hiljaa pitäisi kuulemma ajaa, erityisesti risteyksiin tai kurveihin. Miten se tapahtuu? Normaalisti kaahaan niin kovaa, kun kolmivaihteisesta Monarkista lähtee.
  • Miten pukeutua, kun on 10 astetta pakkasta? Selkä hiestä märkä, naama ja takapuoli jäässä jo nyt - miten tilanteen voi tasapainottaa? 
  • Voiko lasta istuttaa tarakalla kun on 10 astetta pakkasta?
  • Mun pyörä on niin peruspyörä kuin olla ja voi, pitäisikö lähteä hifistelemään ja hankkia maastopyörä tai mitä näitä nyt on?

Hyvää itsenäisyyspäivää ja hyviä työmatkoja talven pimeydessä! Toivotaan, että valkeus pian koittaa.