16.7.2014

Kimppalomailu - parasta

Suhtauduin aiemmin kaksijakoisesti lomailuun isommalla porukalla, sanotaan yli 5 hengen seurueessa. Aikaa ennen lapsia tein useammankin reissun kavereiden kanssa. Kivaa oli paljon ja usein, välillä taas hermot paloi täysin säätämiseen, erityisesti ruokapaikkojen haeskeluun. Kiitos ja anteeksi - mä en ole niitä, jotka jaksaa nälkäisenä ja väsyneenä kartoittaa vaihtoehtoja ja tehdä rakentavia kompromisseja.


Johanna hehkutti useamman perheen lomaa Italiassa, ja minä yhdyn ilolla kuoroon ylistämään ison porukan lomailua. Tällä kertaa ei tarvinnut hermoilla mistään, kaikki sujui hämmentävän sujuvasti. 


Minä, joka en todellakaan loista kokkailussa, keräsin pisteet kotiin avokadopastalla sekä saksalaisille ja amerikkalaisille innovatiivisella uudet perunat + kermaviilikastike + savulohi -dinnerillä. Loppuajan sain herkutella toisten kokkaamalla ruualla. Tiskivuoroja otettiin omatoimisesti fiiliksen mukaan ja päivän päätteeksi joku keräili leluja paikalleen. 


Lapset viihdyttivät pääasiassa itse itsensä. En muista milloin olisi ollut niin vähän raivareita kuin lomareissun aikana. Vieraskoreuttako vai sitä, että meillä kaikilla oli aidosti mukavaa, en osaa sanoa. Tykkäsin kyllä, sen sanon. Riittävän monet uimareissut päivän aikana varmistivat Nukku-Matin pikaisen saapumisen illalla.


Iso talo ja piha antoivat tilaa temmeltää tai vastaavasti vetäytyä omiin oloihinsa lepäämään. Uskomattoman hyvä sää suosi meitä, ja muutamaa aamupalaa lukuunottamatta kaikki ateriat nautittiin ulkona. Todella näppärää, kun ei tarvinnut siivoilla lattiaa ruokailun jälkeen! Aamupäivällä ja illalla oli yhteistä "ohjelmaa": retki jonnekin tai uimista - muuten kukin vietti aikaa haluamallaan tavalla nenä kirjassa tai ajelulla lähitienoilla. 


Pakko vielä sanoa pari sanaa Ruotsista. Ärsyttää, miten siellä tehdään kaikki lite bättre. Rantakioskista sai hodareita ja jätskiä, sen lisäksi sai vesimelonia ja nachoja. Sisustus ja asettelu oli aivan jotain muuta kuin monen suomalaisen kesäkioskin kämäiset pahvimukit ja jätskimainokset. Itse rannalla oli keinut ja kiipeilyteline, rantalentiskenttä sekä tietty rasittavan hyvännäköisiä ruotsalaismimmejä joogaamassa sup-laudoilla. Svedut on just tuommoisia, argh!

Tack och hej - leverpastej! (Mahtavan kirjan kuuluisa slogan.)

2 kommenttia:

Mitäpä tuumit? Kerro kernaasti.