23.10.2013

Anna uni

Kuva täältä

Öisin meillä nukutaan aika paljon, poikkeuksena pari viimeistä nuhaista yötä. 

Aamuisin kuopus herää keskimäärin klo 5:25. Jos osaa mennä ajoissa nukkumaan, se ei haittaa. Strategia äidin herättämiseksi on hioutunut. Ensin lentää unipupu naamaan ja sitten kun tyyppi on nostettu kainaloon, se alkaa kuiskailla korvaan "Hälytys, hälytys!!!", koska tietää että en voi olla nauramatta. 

Illalla ennen nukahtamista pienemmältä tyypiltä irtoaa mahdottomasti löpinää: 

Mittä pupu? Anna pupu! 
Mittä titi? 
Peittoo!!!!!
Putu pupu (pusuääniä)
Putu titi (pusuääniä, myös äidin pitää pusuttaa kaikkia läsnäolijoita) 
EI PEITTOO!!!!
[Touhukas] tullee.
Ampaat pettään. 
Otetaan. 
Haketaan. 
Pupuu, pupuu. 
PEITTOO!!!!
EI PEITTOO!!!
Anna uni! (äidin käsi päätä silittämään)


Kauniita unia! 

20.10.2013

Meikkikoulussa

Kävin Matkuksen Make Up Storessa Piian hellissä käsissä meikattavana. Otin muutamia kuvia, joiden laatua pyydän heti kättelyssä anteeksi. Kaupan valot on hurjan kovat ja kirkkaat. Digijärkkärin kanssa ei lopulta tarvinnut säätää, enkä tiedä olisivatko taidot riittäneetkään. Noheva bloggaaja huomasi nimittän perillä, että kameran akku on tyhjä. Kuvat on räpsitty Lumialla, ja käsittelynkin jälkeen sävyt on sieltä tänne päin. 

Tästä lähdettiin. Suihkunraikas naama, jonka iho kuvassa näyttää huomattavasti tasaisemmalle, kuin se oikeasti on.


Meikkiopastuksen aluksi Piia puhdisti kasvot, minkä jälkeen laitettiin kasvovettä, seerumia, silmänympärysvoidetta hassusta roll-on purtilosta sekä kosteusvoidetta. Huikea vauvan peppu -efekti tuli siitä seerumista! 

Meikkipohjaan Piia laittoi CC-voidetta, alla olevassa kuvassa sitä on toisella naamapuoliskolla. Kevyttä ja yllättävän tasoittavaa tavaraa! Sen jälkeen sinne tänne Cover All Mixiä, joka on kaupan myydyin tuote, eikä syyttä. 


Mineraalipuuteria, poskipunaa, kolmea erilaista luomiväriä, rajaus ja ripsari. Ja tietysti se mitä en kotona koskaan tee: kulmiin vähän väriä. 


Lopuksi tietty huulipunaa, ja tadaa: valmista!


Ja sama vielä parin tunnin päästä kotona, kauniissa vessavalaistuksessa. 


Lopputulos oli mielestäni erittäin onnistunut. Oli lähellä, että en lähtenyt baariin, tuli vallan meno-olo, kun olin niin nättinä. 

Piian opeista mieleen jäänyttä: 
  • Meikki pitää aina tehdä puhtaalle iholle. Myös aamulla kannattaa kevyesti puhdistaa kasvojen iho yöllisten hikoilujen ja pyörimisten jälkeen. 
  • Silmänympärysvoidetta kuuleman mukaan pitäisi käyttää, koska raskaat voiteet voi tukkia huokosia tai jopa kyynelkanavat. Olen nyt pari viikkoa muistanut tämän, veikkaan että kohta se taas unohtuu. Vanha, hölmö koira ostaa mm. tähän tarkoitukseen aika ajoin purkkeja ja viskelee niitä myöhemmin puoliksi käytettyinä roskiin. 
  • Kaulan ihon rupsahtaminen alkaa olla lähellä, gulps. Kosteuttamista myös sinne!  
  • Oikeat mineraalimeikit kimmeltävät hennosti. 
  • Ripsiväri pitäisi vaihtaa noin 3 kk välein, etteivät purtiloon ajan kanssa kertyvät epäpuhtaudet ärsytä silmiä. 
Meillä oli Piian kanssa sellainen diili, että sain opastuksen maksutta. Ostin huulipunan, ripsarin ja kasvoveden itse. Normaalisti meikkiopastus menee niin, että 60 eurolla saa 50 min opastuksen, minkä jälkeen saa valita 60 euron arvosta tuotteita. Aika kiva lahjaidea vaikkapa jouluksi - itselle tai läheiselle! 

Kiitos Piia, oli niin piristävä iltapäivä! Tässä vielä kaverikuva, hih. 




19.10.2013

Käyttökamahaaste

Suvi Trokee-Daktyyli heitti käyttökamahaasteella, kiitos! Lumimyräkän ja tyhjän pään tilanteeseen haaste sopii mainiosti. Ymmärtääkseni haaste on kiertänyt muotiblogien puolella, missä ihmiset ovat esitelleet tyylikkäiden kuvien ja trendikkäiden brändien höystämänä kamppeitaan. Valitettavasti tästä postauksesta ei taida tulla kovin tyylikäs eikä kuvarikas.

Laukku: arkisin musta nahkainen läppärilaukku läppärillä tai ilman. Marimekon kankaista olkalaukkua pidän muina aikoina, sinne saa mukavasti tungettua vaippoja ja sekalaista roinaa. Jostain akkain lehdestä luin tyypityksen, että Marimekon olkalaukut ovat nelikymppisten tavaramerkki. Mitä, vastahan olin parikymppinen opiskelija, jonka lookiin kys. laukku tiivisti kuului!?

Lompakko: ent. mustaa nahkaa, nyk. kolhiintunutta harmaantunutta nahkaa. Metallisomiste, puolikas kuolain ehkä. Ostettu jostain outletista Enkku-reissulla, ei mikään merkkikapistus.

Aurinkolasit: 10 vuotta vanhat reiskat. Ostettu San Franciscosta, saako lisäpisteitä?

Pipo: (pakkohan tämä oli lisätä) paljon puhuttu leopardipipo on ollut kovassa käytössä muiden pipojen rinnalla.

Pipo ja reiskat - toimii kesällä ja talvella
Korut: korvikset aina, Snö of Swedeniltä on muutamat vakkarit. Ranteessa välillä Anja Hultin kierrätysrannekoru.

TV: on, aika vähän tulee katsottua. Kirjoitin aiheesta oman postauksenkin. 

Kännykkä: kaksi, nokioita molemmat. Toinen on muutaman vuoden vanha semi-älypuhelin ja toinen duunipuhelin kehittyneempää mallia. Olen halunnut pitää erillisen privaattiliittymän ja pitää työasiat toisessa luurissa.

Kengät: huoh. Siro jalkani kokoa 40-41 levisi raskauksen päätteeksi entisestään, ja mun vaikeaa löytää sopivia kenkiä. Piikkarikorkkareita en omista, olen liian mukavuudenhaluinen ja järkevä sekä myönnän, etten osaa kävellä sellaisilla.

Tennarit: Converset ei mun jalkaan istu. Punaiset skeittimerkin x perustennarit oli alelöytö urheilukaupasta y hintaan 20 eur, niillä on menty jo monta vuotta.

Farkut: kenkäostosten rinnalla vihaan yhtä paljon farkkuostoksia. Pulleat reidet ja kurvikas vyötärö tekee etsinnästä tuskaa. Kappahlin Magic-farkut taisin osaa viimeksi. Ihan kivat, mutta kuten mainitsin, ne ovat viime aikoina alkaneet kiristää vyötäröltä. Kumma juttu. Jotkut farkuthan voi kutistua pesussa noin vuoden pitämisen jälkeen, eikö?

MP3: vanha iPod on, näyttö lumisadetta, musa vielä soi. En kylläkään käytä kovin usein. Nykyään tykkään tehdä lenkit ilman taustakohinaa, sitä tulee päivän mittaan riittävästi muutenkin.

Meikit: viime aikoina olen hankkinut uusia Make Up Storesta. Chanelin meikkipuuteri on luotto- ja käyttökama nro 1 tässä kategoriassa.

Kasvovoide: nyt onkin monta purtiloa auki. Lumene jotain päivävoiteena ja yöksi halpis-Nivea sekä kosmetologilta ostettu voide. Luitteko jutun Nivea vs. kallis voide? Mun yövoide ei ole tuota paksua vaan tuubista hieman kevyempää. Tykkään myös hintalapusta, joka taisi olla 2,80 eur, ja asiansa se tuntuu ajavan yhtä hyvin kuin 10 tai 20 kertaa maksavat kollegansa.

Kuorintavoide: kasvojen iho on ollut tänä syksynä järkyttävän huonossa kunnossa ja näppyläinen. Olen kuorinut ihoa ahkerasti, Lumenen mineraalikuorinnalla.

Kasvovesi: pakko mainita Make Up Storen vaahtoava, kasvoihin jätettävä kasvovesi. En ole valmis vetämään suoraa syy-yhteys -nuolta vielä, mainitut iho-ongelmat ovat hieman helpottaneet tämän kasvoveden käyttämisen jälkeen. Ehkä siinä tulee tarvittua lisäkosteutusta? Käsittämätön mysteeri tämä ihon, elämän ja kosmetiikan yhteiselo.

Hammastahna: Buzzailun jälkeen jäin OralB:n käyttäjäksi.

Shampoo ja hoitoaine: näitäkin on luvattoman monta pakkausta auki. Ei kovin kristillistä, sanoisi Vuoden siivooja. Kampaamosta blondiutta kirkastavaa shampoota ja värjätyn tukan hoitoainetta. Ehdoton suosikkini on Lushin palashampoo, sitä käytän useimmiten.

Kuva Lush

Mineraalivesi: onko hanavedessä mineraaleja? 

Viini: tykkäisin juoda useamminkin, mutta jo yhdestäkin lasista menee yöunet, joten useimmiten viinipullo aukeaa, jos meillä on vieraita käymässä. En ole erityisen nirso, tykkään toki hyvästä viinistä ja harvoin on huonokaan jäänyt juomatta.

Drinkki: vanha kunnon G&T on aina hyvä.

Leipä: en voisi karpata täysillä koskaan, rakastan leipää. Syön päivittäin.

Argh, akku alkaa loppua, enkä jaksa nousta hakemaan laturia. Tiivistetään vähäsen.

Karkit: joo, syön ja tykkään. Suklaata syön eniten. Irtokarkkeja ostan nykyään harvoin, niistä tulee liian helposti överit. Kauheen isojakin ovat nykyään, ehkä noin 95 g/kpl.

Lehtiä: Image on tullut pitkään. Viikonlopun Hesarit tulee, perjantaisin Talouselämä ja aina välillä Tiede-lehti. Joskus jopa luenkin niitä. Juuri peruin Trendin tilauksen. Ihan kiva lehti, ehtii hyvin lukea kampaajallakin eikä tartte stressata, jos ei omaa saa avatuksi.

Kampaaja: käyn työpaikan lähellä olevalla kampaajalla, joka on ihan ok. Kaipaan ystävääni, joka on paras, vaan fyysisesti liian kaukana.

Jos nyt joku tänne saakka jaksoi lukea, niin saa vapaasti napata haasteen mukaansa. STD:n kysymyslista on vieläkin pidempi, lunttaa lista sieltä. Ai niin tietokonettakin kysyttiin. Se on MacBook, jonka akku loppuu ihan just. Moikka! 

18.10.2013

Tuokio

Perjantain perinne: yksi kuva viikon varrelta. Yksinkertainen, erityinen tuokio.

Inspired by SouleMama.



16.10.2013

Onnen tytöt!

Kuopiossa oli tänään Pikku Kakkosen lastenkonsertti. Lippujen hankkiminen oli monta kertaa mielessä. Ei muistuneet kulttuurisetelit mukaan kaupungille ja oli jotain ja... No. Liput jäi ostamatta.

Kuva ja infoa täällä
10 minuuttia ennen konsertin alkamista lippuluukulla:

Äiti (otsa kurtussa, hermostunut lapsi kainalossa): "Onkohan lippuja esitykseen?"
Lipunmyyjä: "Ei ole, eilisestä asti loppuunmyyty. Yksi varaus on noutamatta, voin myydä ne teille, jos lippuja ei noudeta."
Äiti (häslää ja soittaa auton kanssa konserttipaikan edessä odottavalle Miehelle): "Jäädään, nähdään tunnin päästä."
Tuntematon mummo: "Oletko lippua ostamassa? Minulla olisi tässä yksi ylimääräinen. Ei, en ota rahaa. Ole hyvä."
Äiti (häslää seteleiden ja lipun kanssa) "Kiitos, kiitos."
Lipumyyjä (myy viimeiset liput varauksen tekijälle): "Pankilla vai luotolla?"

Huh, oltiinpa onnen tyttöjä! Sain puhuttua meidät yhdellä lipulla saliin, olin jo varautunut itkettämään Touhukasta tarvittaessa (vitsi). Nauravainen jäi näistä bileistä paitsi, kahden syliapinan kanssa olisi ollut aika vaikeaa. Harmitti kovasti parin muun liputta jääneen puolesta, tyhjiä paikkoja salissa kyllä oli, mutta jos liput on myyty, niin ne on myyty, kai.

Kuva täältä
Itse konsertti oli ihan mahtava! Hienot lavasteet, telkkarista tuttuja hahmoja ja hauskaa musiikkia. Odoteltiin julisteessa näkynyttä Katti Matikaista, jota ei sitten tullutkaan. Siitä viis, Nalle oli mahtavan hauska ja muutenkin oli kerrassaan mukaansa tempaava tunnelma.

Touhukkaan suosikki oli Nalle. Mun suosikki oli Soili Perkiö. Sen lisäksi, että tämä upea nainen tekee maailman parhaita lastenlauluja, on hänellä aivan uskomaton hymy, joka valaisee koko konserttisalin. Pyh äiti Amma, mä haluan halata Soili Perkiötä!

Kuva täältä
Tampere, Jyväskylä ja Helsinki seuraavaksi. Suosittelen lämpimästi, ja kannattaa hankkia liput ajallaan. Lähteminen kannatti tälläkin kertaa.

Älä luovuta, koita uudestaan, anna mennä mennä vaan...